NHL:n kuumat perunat, viikko 5
Värikkään viikon polttavimpia puheenaiheita olivat Toronton ja Calgaryn välinen jättikauppa, Kovaltshukin siirtyminen paholaiseksi sekä Ken Hitchcockin heivaaminen valmentajan postilta.
Kuluvan kauden ajan Jatkoajan NHL-toimittajat ilmaisevat viikoittain ja kuukausittain mielipiteitään erinäisistä ajankohtaisista NHL-tapahtumista.
Ken Hitchcock sai lähteä Columbuksen peräsimestä ja hänen paikalleen nostettiin kakkosvalmentaja Claude Noel. Oliko ratkaisu oikea? Mitä Blue Jacketsin organisaatiossa on tehty väärin kun joukkueesta ei saada voittavaa ryhmää?
Eero Hurmerinta: Steve Mason pelasi viime kaudella unelmakauden, ja pitkälti sen ansiosta joukkue pääsi pudotuspeleihin. Nyt hän on palannut tavallisen kuolevaisen tasolle. Toki hän on vielä nuori, joten kehittymisen mahdollisuuksia on.
Muutenkin joukkueelta puuttuvat todelliset tähdet Rick Nashia lukuunottamatta. Hitchcock on hieman vanhanaikainen valmentaja, mutta ei suurin syypää heikkoihin esityksiin, joten en välttämättä sanoisi ratkaisun olleen oikea. Hän ei ole ollut niin pitkään Columbuksessa, että voisi puhua vielä kasvojen kulumisesta.
Olli Pluuman: Jacketsilla ei yksinkertaisesti enää ollut muita muutoksen mahdollisuuksia tämän kauden pelastamiseksi. Pelaajia oli jo vaihdeltu, mutta sekään ei tuonut piristystä ryhmään. Ken Hitchcock joutui kärsimään siitä että Steve Mason pelasi alkukauden umpisurkeasti. Ilman maalivahtiosaston totaalista romahtamista Hitchcock seisoisi vieläkin Nationwide areenalla sinitakkien penkin takana. Columbuksella on kasassa verrattain nuori ryhmä ja Hitchcockia ei varsinaisesti tunneta helpoimpana valmentajana nuoren pelaajan kannalta.
Jacketsin pidempiaikainen menestymättömyys ei ole ihme kun katsoo joukkueen hyökkääjiä. Vermette on Nashin jälkeen paras pelaaja eikä hänkään mahtuisi huippujoukkueissa kahteen ensimmäiseen kenttään.
|
Atlanta ei päässyt kovasta yrityksestä huolimatta sopimukseen Ilja Kovaltshukin kanssa ja venäläistaituri suuntasi Devilsiin. Millaiselta näyttää Thrashersin tulevaisuus ilman Iljaa?
Hurmerinta: Kestää taas aikansa, ennen kuin Atlanta löytää samanlaisen kultakimpaleen, joten vaikeaa tulee olemaan. Toisaalta ilman tähtiä joukkue saattaa tiivistyä ja menestys sitä myöten parantua.
Pluuman: Epävarmalta. Joukkueesta lähtee jo kolmas tähtipelaaja muutaman vuoden sisällä kun aiemmin Hossa ja Heatley ovat vaihtaneet maisemaa. Organisaatiolta puuttuu Kovaltshukin lähdön myötä kasvot joilla markkinoida peliä heikolla kiekkoalueella.
Evander Kanessa on potentiaalia nousta johtohahmoksi, mutta hän on pelaajana vielä varsin raakile Iljaan verrattuna. Kaupassa Atlantaan saatu Niclas Bergfors on taitava pelaaja, jonka voi odottaa lunastavan paikkansa vakituisesti hyökkäävissä ketjuissa NHL:ssä. Ehkä Waddell hankkii vielä ennen maaliskuuta Thrashersille uuden ykköstykin?
Calgary ja Toronto tekivät nyky NHL:n mittapuulla jättikaupan kun Dion Phaneuf siirtyi yhdessä Keith Aulien ja Freddy Sjöströmin kanssa Torontoon vaihdossa Niklas Hagmaniin, Jamal Mayersiin, Matt Stajaniin ja Ian Whiteen. Kumpi tästä kaikkiaan seitsemän pelaajaa sisältäneestä vaihdosta hyötyy eniten?
Hurmerinta: Yleensä puhutaan, että parhaan pelaajan saanut voittaa. Phaneuf on kaupan paras pelaaja, mutta Calgarylla oli jo aiemmin hänen lisäkseen Jay Bouwmeester ja Robyn Regehr, jotka ovat niin ikään hyviä pakkeja. Mark Giordanokin on tehnyt hyviä tehoja. Kaikki ovat kuitenkin leftin miehiä, tilalle tullut White laukoo oikealta, ja se varmaan parantaa puolustuksen tilannetta jossain mielessä. Sjöströmin ja Aulien merkitys ei ole kovinkaan suuri, joten voi olla että kaupan kakkos-, kolmos- ja nelospelaajat menivät Flamesiin.
Pluuman: Pitkällä tähtäimellä uskon Leafsin hyötyvän Phaneufista enemmän mitä Flames vastakauppana saaduista pelaajistaan. Vaikka Phaneufin kehitys jäikin junnaamaan viimeisinä kausina paikalleen Albertassa, niin häneltä löytyy kaikki avut olla joukkueen johtava puolustaja. Flames sai kaupassa ihan kivoja pelimiehiä, jotka onnistuvat silloin tällöin maalinteossa (Hagman, Stajan) ja pomminvarman jarrukentän miehen Mayersin, sekä keskitason puolustajan Ian Whiten. Kuka heistä Hagmanin lisäksi enää pelaa ensi kaudella Flamesissa on täysin arvoitus?
Olli Jokinen ei ole pelannut täyttä kautta yhdessä seurassa sen jälkeen kun hän lähti Floridasta kauden 2007-08 jälkeen. Miksi Jokinen on joutunut vaihtamaan maisemaa lyhyellä aikavälillä moneen otteeseen? Onko Rangers oikea paikka Ollille nostaa uransa uudestaan nousujohteiseksi?
Hurmerinta: Vaikea sanoa. Jokinen ei ole perinteinen peliätekevä sentteri, mutta sen sijaan parempi tekemään maaleja kuin monet muut. Rangersissa on kuitenkin huippumaalitykki Gaborik, ja hänen ruokkijakseen Jokisesta tuskin on.
Pluuman: Manhattanin valojen luulisi sopivan päällikölle paremmin kuin hyvin. Eri asia sitten miten homma alkaa käytännössä luistaa jälleen kerran alavireisesti pelaavan Rangersin nutussa.
Ollilta on ehkä odotettu Phoenixissa ja Calgaryssa hieman liikoja ja Jokisen peli on näyttänyt paikoitellen väkinäiseltä. Voi olla että Rangersissa Jokinen pääsee näyttämään hieman takaviistosta ja pääsee parhaalle Floridan ajoilta totutulle tasolleen. Jokinenhan onnistui Floridassa Keenanin alaisuudessa ja Tortorellassa on kieltämättä samanlaisia piirteitä kuin ”Iron-Mikessa”.
Islanders laittoi veteraanipuolustaja Brendan Wittin waiwer-listalle. Ovatko kovaotteisen luutijan päivät NHL:ssä luetut vai vieläkö uskot jollain organisaatiolla olevan käyttöä Wittin kaltaiselle vanhan koulukunnan sotaratsulle?
|
Hurmerinta: Jos mikään joukkue ei hanki Wittiä siirtotakarajaan mennessä, niin ovat. Kesällä lienee edessä sopimuksen ulososto Islandersin toimesta, jos kukaan ei häntä hanki. On sitten Wittin asia miettiä, lopettaako ura vai siirtyä Eurooppaan.
Pluuman: Wittin teholukemat ovat karua katsottavaa. Viime kaudella -34 ja tällä kaudella tähän mennessä -18. Bridgeport on ainoa oikea suunta hänelle tällä hetkellä. Islandersille on noussut täksi kaudeksi vakiokokoonpanoon mm. Jack Hillen, Andrew MacDonald sekä viimeisimpänä Dustin Kohn. Parempi keskittyä kehittämään heitä kuin pitää väkisin kangistunutta puujalkaista luutijaa joka tienaa 3 miljoonaa kaudesta.
Joku todella epätoivoinen GM saattaa langeta ja napata Wittin ennen siirtotakarajaa joukkueeseensa, mutta vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että joukkueessa on huutava puolustajien loukkaantumissuma.
Eero Hurmerinta, Olli Pluuman (toim.)