Mielipide

Näkökulma – Tapparan valmennus ja syväjohtaminen

LIIGA / Kolumni
On taas se aika vuodesta, kun jääkiekon ylimmän sarjatason joukkueet ottavat mittaa toisistaan. Playoffeissa tahmeat runkosarjapelit ovat pelkkää historiaa ja jokainen ottelu on taistelu. Tästä syystä on mielenkiintoista tehdä lyhyt analyysi Tapparan valmennuksesta syväjohtamisen näkökulmasta.

Syväjohtaminen on Puolustusvoimissa nykyään käytössä oleva johtamisjärjestelmä, jossa painotetaan paitsi yksilön henkilökohtaisia ominaisuuksia ja yhteishengen merkitystä, myös alaisten hyvinvointia sekä johtajan ja alaisen välisen palautteen toimimista molempiin suuntiin. Viimeksi mainittuun seikkaan ei puututa tässä yhteydessä, koska allekirjoittaneella ei ole luotettavaa tietoa valmentajan ja pelaajan välisen kommunikaation laadusta, eikä kaksisuuntaisuudesta liigajoukkueissa.

Syväjohtaminen koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat luottamuksen rakentaminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi ja ihmisen yksilöllinen kohtaaminen. Näiden lisäksi lopputulokseen – onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen johtamiskäyttäytymisen – vaikuttavat johtajan henkilökohtainen ammattitaito ja organisaation rakenne.

Kysymys kuuluu: miten syväjohtaminen ilmenee Tapparan päävalmentajan, Jukka Rautakorven, otteissa?

1. Luottamuksen rakentaminen

Lyhyt määritelmä: Johtajan auktoriteetti ei saa perustua pelkkään asemaan, vaan alaisen luottamus täytyy voittaa toimimalla itse esimerkillisesti ja asettamalla alaisten tarpeet omien tarpeiden edelle. Toisaalta johtajan täytyy myös osoittaa selvästi luottavansa alaisiinsa.

Erään tällä kaudella julkaistun haastattelun yhteydessä nimeltä mainitsematon Tappara-pelaaja mainitsi, että on helppo mennä hallille treeneihin, kun tietää, että Rautakorpi antaa itsestään 110 % joukkueelle. Luottamus ja vastuunanto on toiminut myös toisinpäin: ne, joiden peli on kulkenut ovat myös pelanneet.

Huonoista ratkaisuista ja motivaation puutteesta on seurannut tupin pureskelua vaihtopenkin päässä, mutta tiettävästi kukaan ei ole joutunut lopettamaan uraansa Rautakorven takia. Vapaamatkustajia ei tämän kauden Tapparassa ole, vaan jokaisen pelipaikka on ansaittu. Tässä yhteydessä lienee syytä mainita yksi pelaaja, joka ei pystynyt sitoutumaan joukkueen yhteisiin tavoitteisiin. Hän ei enää pelaa playoffeissa tällä kaudella.

2. Inspiroiva tapa motivoida

Lyhyt määritelmä: Johtajan on osattava motivoida alaisiaan sekä korostaa yhteistä etua, joka ajaa yksilön edun edelle. Yksilöstä saadaan maksimaalinen työteho, kun hän ymmärtää panoksensa merkityksen joukon tehtävästä suoriutumiselle ja osaa asettaa tehtävänsä osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Rautakorven sanoin: ”Motivaatio työntekoon lähtee meistä jokaisesta itsestämme.” Ts. tällä tasolla nämä asiat pitäisivät olla jokaiselle pelaajalle itsestäänselvyyksiä, ettei niitä tarvitse erikseen korostaa. Näin ei aina kuitenkaan ole (vrt. Jesse Niinimäki). Rautakorven maine lienee kuitenkin kiirinyt eteenpäin niin, että individualistit ovat joko jättäneet Tapparan ennen Rautakorven saapumista tai vaihtoehtoisesti eivät ole olleet kiinnostuneita liittymään joukkueeseen alunperinkään. Tässä suhteessa tämäkin osa-alue on onnistunut, koska Rautakorven vaatimustason takia joukkueen on yksinkertaisesti ollut pakko muodostua yhdeksi tiiviiksi kokonaisuudeksi.

3. Älyllinen stimulointi

Lyhyt määritelmä: Johtaja osaa luoda joukkoon ilmapiirin, jossa jokainen voi esittää luovia ratkaisuja. Itse asiassa johtaja jopa tukee alaisen innovatiivisuutta. Virheet eivät ole pelkästään pahoja asioita, vaan ne nähdään oppimismahdollisuuksina

Jääkiekko on peli, jossa omaperäiset ratkaisut ovat hyväksyttyjä, joskus jopa suotavia, sillä tarkoituksena on hämätä, yllättää ja harhauttaa vastustajaa kaikin mahdollisin keinoin. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että vapauteen liittyy aina vastuu, ja että kuriton pelaaminen johtaa ennen pitkää siihen, että omassa päässä soi. Virheitä toki tapahtuu ja ne korjataan, mutta niitä ei kuitenkaan pidä aina ottaa oppimahdollisuuksina. Tämä varsin yleisluontoinen syväjohtamisen osa-alue pitää siis tietyiltä osin paikkansa, niin Rautakorven kuin monen muunkin liigavalmentajan kohdalla.

Kuitenkin Rautakorven kohdalla kurinalaisuus korostuu entisestään, sillä hän haluaa pitää langat tiukasti käsissään. Tälläkin kaudella on nähty tapauksia, joissa pari kohtalokasta virhettä on johtanut pelaajan siirtämiseen vaihtopenkin vasempaan laitaan. Toisaalta pitää muistaa, että hyllytys on ollut lähinnä ottelukohtaista. Pelaajalle on siis annettu uusia mahdollisuuksia näyttää kykynsä.

4. Ihmisen yksilöllinen kohtaaminen

Lyhyt määritelmä: Johtajan täytyy tuntea alaisensa niin hyvin, että hän osaa laittaa oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin ja huomata alaisen kehitystarpeet. Jokaisessa ketjussa on heikoin lenkkinsä ja johtajan tehtävä on parantaa tämän lenkin suorituskykyä.

Tällä kaudella varsinkin Tapparan hyökkäysketjukoostumukset ovat vaihtuneet lähestulkoon joka peliin, usein myös kesken pelin. Onko siis oikeat pelaajat osattu laittaa oikeisiin tehtäviin? Mikäli tarkoituksena on ollut se, että kaikki osaavat pelata kaikkien kanssa, Rautakorpi on onnistunut tehtävässä verrattain hyvin. Mitään toistuvia mustia hetkiä tiettyjen pelaajien osalta ei ole nähty ja silloin kun on perseilty kunnolla, syyllisenä on pääasiallisesti ollut koko joukkue. Tosin hyvin toimivien tutkaparien hajottaminen seuraavassa pelissä on ajoittain herättänyt kummastusta.

Rautakorpi on myös onnistunut nostamaan kaikkien pelaajien suorituskykyä, parhaiten tämä on tietysti nähtävissä niiden pelaajien osalta, jotka kuuluivat viime kauden kokoonpanoon. Vai milloin viimeksi joku on sanonut jotain pahaa esimerkiksi Mikko Pukan pelistä? Okei, hän ei ehkä edelleenkään ole ykköskentän pakki, mutta hoitaa silti tonttinsa varsin moitteetta.

Yhteenveto

Tapparalla on takana eriskummallinen runkosarja, sillä joukkue on alkukaudesta saakka voittanut tai hävinnyt runsaasti pelejä rimaa hipoen. Tarkalleen laskettuna runkosarjan 56 ottelusta peräti 36 on päättynyt maalin erolla. Liian usein voiton avaimet on annettu vastustajalle kolmannessa erässä ja joukkueella on ollut selkeitä motivoitumisongelmia pelata täydet 60 minuuttia varsinkin, kun vastustajana on ollut ennakkoasetelmissa heikompi joukkue.

Pelisysteemin sisään ajaminen on ottanut aikansa, nyt on aika poimia hedelmät. On täysin varmaa, että Rautakorven motivaatio tulee riittämään hamaan loppuun saakka. Kysymys kuuluukin, onko joukkue täysin sisäistänyt Rautakorven peli-ideologian ja vastaako se valmentajansa huutoon? Vastauksia luvassa Hakametsässä torstaina alkaen klo. 18.30.

» Lähetä palautetta toimitukselle