| lisää Tahallisia tappioita vai väkivaltakoodia?
[lue lisää] Puolustus testissä
[lue lisää] Torkki viihtyy keskellä
[lue lisää] Aaltonen lupaa jyskyttelyä
[lue lisää] |
Kärpät lähtee pudotuspeleihin tutuista lähtökohdista. Joukkue voitti runkosarjan ilman suuria pinnistelyitä ja kaiken pitäisi olla valmista pudotuspelejä varten. Kun vielä sairastuvalta kiirineiden uutisten mukaan lähes kaikkien pitäisi olla terveinä ratkaisupelejä varten, on Pohjois-Suomen ylpeys jälleen vaarallisessa kunnossa.
Oululaisjoukkueessa on yksi asia selvästi paremmalla tolalla kuin missään muussa joukkueessa. Kärpissä on pelaajien ikään nähden todella paljon kokemusta kovista peleistä ja voittamisesta. Nämä seikat auttavat kovissa peleissä ja luovat uskoa omaan tekemiseen tiukoissakin paikoissa. Lisäksi kauden aikana monta kertaa tapahtunut takaa-ajoasemasta voittoon nouseminen on sellainen voimavara, mistä Kärpillä on hyvä ammentaa voimaa.
Puolivälierissä Kärpillä ei ole kuin voitettavaa. Joukkue lähtee sarjaan erittäin selvänä suosikkina, eikä jatkoonpääsyssä pitäisi ilmetä ongelmia. Toisaalta tämä lähtökohta ei varmasti ole helpoin mahdollinen, sillä pudotuspeleihin olisi syytä syttyä heti puolivälierien alussa, eikä odotella esimerkiksi välierin alkamista.
Ilves lähti kauteen taistelemaan ja hakemaan paikkaa kuuden parhaan joukosta. Se olisi taannut tamperelaisryhmälle viikon ylimääräisen huilin. Samalla se olisi ollut selvästi tasonosoitus edellisen kauden yhdeksännestä sijasta.
Hetken aikaa näytti jopa siltä, että tamperelaisryhmä taistelisi tosissaan paikasta auringossa, mutta viimeisen maajoukkuetauon jälkeiset ajat pudottivat Ilveksen tästä kelkasta täydellisesti. Lopulta eroa kuudenteen paikkaan muodostui kahdeksan pistettä, mikä huipputasaisessa sarjassa on paljon.
Tuo tauon jälkeinen aika latisti myös odotuksia tamperelaisleirissä. Pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle joutuminen ei ollut sitä, mitä Ilves-leirissä olisi toivottu ja sen selvittäminen oli tamperelaisille iso voitto.
Lukko-voiton jälkeen Ilveksen ryhmä näytti hyvin samanlaiselta kuin viime vuonna vastaavassa tilanteessa. Tuolloin Ilves voitti myös ensimmäisellä kierroksella Lukon ja sai puolivälierissä vastaansa Jokerit. Helsinkiläiset saivat silloin vastaansa haluttoman, väsyneen ja jo valmiiksi antautuneen Ilveksen. Valitettavasti ilmassa on nyt samanlaiset merkit.
Erikoistilanteet
Yksi Kärppien huolenaiheista on koko kauden ajan ollut erikoistilannepelaaminen. Sekä yli- että alivoima on tökkinyt ja ennen ratkaisupelejä tähän on takuulla kiinnitetty huomiota. Kauden aikana harjoittelua on vaikeuttanut se, että taukojen aikana juuri ratkaisevat ja parhaat pelaajat ovat usein maajoukkueen mukana. Täten kuvioiden hiominen on ollut vaikeaa.
Toinen asia missä oululaisilla riittää petrattavaa on pelien alut. Runkosarjassa oli vielä varaa antaa vastustajalle pari maalia eteen, mutta enää tätä riskiä ei kannattane ottaa. Hallitsevan mestarin haasteena on saada pelinsä toimimaan heti avauserästä lähtien.
Siinä missä Kärpät on ollut odotuksiin nähden erikoistilanteissa luvattoman huono, on Ilveksellä taas erikoistilanteet sujuneet odotuksiin nähden hyvin.
Tamperelaisten takalinjoilla ei ole isoja ylivoimapyssyjä, eikä niitä kuuluisia rigtilta lujaa ampuvia puolustajia, joten ylivoima on jouduttu rakentamaan uuteen uskoon. Päävalmentaja Sakari Pietilä on laatinut sekä yli- että alivoimaa varten erikoisryhmittymät, jotka ovat viime aikoina saaneet pelin loksahtamaan paikalleen.
Erityisesti alivoimalla Ilves on onnistunut varsin mallikkaasti. Konkaripelaajista Raimo Helminen ei runkosarjassa juuri ylivoimalla huhkinut ja se antoi veteraanille mahdollisuuden keskittyä alivoimapelaamiseen. Ilves onnistuikin runkosarjassa luomaan erikoistilanneryhmitykset siten, että samoja miehiä ei liikaa kuormitettu sekä yli- että alivoimalla.
Leinonen vs. Chiodo/Tarkki
Oululaisten maalivahtirintamana on tällä hetkellä melkoinen mysteeri. Viime keväänä päänsä kestämisellä kaikki yllättänyt Tuomas Tarkki on vähitellen toipunut jalkavammastaan ja on valmis tolppien väliin. Pelituntuma on kuitenkin kateissa, ja pudotuspeleistä sitä on riskialtista hakea.
Runkosarjan lopussa kiekkoja pysäytteli Andy Chiodo, jonka pelituntuma on tällä hetkellä Tarkkia parempi. Chiodon otteet eivät kuitenkaan ole olleet sellaisia, millä voitetaan mestaruusa. Taakse on livahdellut muutamia luvattoman helppoja maaleja.
Nähtäväksi jää, kumpi vahdeista saa valmennuksen luottamuksen. Selvää on, että pudotuspeleissä ei ole varaa pyörittää maalivahtirulettia. Ulkoa päin katseltuna tilanne aiheuttaa kärppälauman päälle epävarmuutta, mutta joukkueen sisällä marssijärjestys on todennäköisesti selvä.
Ilveksen osalta Tero Leinonen takasi Lukko-sarjan viimeisellä ottelullaan takuuvarman ykkösvahdin paikan puolivälieriin. Loukkaantumisista kärsineen Leinosen pelikykyjä on epäilty, mutta lähes maaginen ottelu Lukkoa vastaan osoitti sen, että mies on iskussa.
Ruotsista täksi kaudeksi Ilvekseen tullut Leinonen aloitti kauden erittäin vahvasti, mutta loukkaantumiset ovat sotkeneet miehen kautta. Polvivamma piti Leinosen sivussa usean ottelun ajan ja runkosarjan lopussa valmennusjohto peluutti pääasiassa kakkosvahti Pasi Häkkistä. Kyse oli varotoimesta, jolla haluttiin varmistaa Leinosen polven kestäminen, kun tosipelit alkavat.
Tuon tilapäiskomennuksen ykköstorjujaksi Häkkinen hoiti kohtuullisesti. Välillä hän oli suorastaan maaginen, mutta romahduksia sattui ajoittain jopa otteluiden sisällä. Tästä esimerkiksi käy Kärppien ja Ilveksen viimeinen kohtaaminen Oulussa, jossa Häkkinen pelasi erinomaisesti kaksi erää, mutta päästi kolmannessa taakseen neljä osumaa.
Pohjoisen tuuli laajalla rintamalla
Hyökkäyksessä oululaisilla on ykköskentän myötä ollut koko kauden ajan todella terävä syömähammas. Koko trio Hannes Hyvönen-Michal Bros-Janne Pesonen oli liigan pistepörssin kymmenen parhaan joukossa. Pudotuspeleissä on kuitenkin löydyttävä syvyyttä, ja sitä voidaan etsiä myös hajottamalla ykköstrio. Jari Viuhkola kaipaa rinnalleen miestä, joka osaa laittaa limput nuottaan. Vanha tutkapari Hyvönen olisi varmasti turvallinen ratkaisu.
Tämän jälkeen päävalmentaja Jalosella onkin ongelma etsiä sopivat kolmannet pyörät näihin vitjoihin. Vaihtoehdot ovat lähinnä Kristian Kuusela ja Ondrej Kratena.
Bros-Pesonen ja Hyvönen-Viuhkola parivaljakkojen lisäksi Kalle Sahlstedt-Juhamatti Aaltonen kombinaatio pysynee muuttumattomana. Tähän kolmantena miehenä istutetaan joko Teemu Normio tai Jonas Andersson. Päivän kunto ja onnistumiset ratkaissevat sen, kumpi pääsee pelaamaan kiekollista peliä tässä kentässä ja kumpi on raatamassa neloskentässä.
Ilveksen ketjut ovat eläneet paljon oululaisia enemmän. Tilannetta on viime aikoina sotkenut Toni Koiviston loukkaantuminen, jonka vuoksi alkukauden erinomaisesti pelannut Mike Bishai on siirtynyt keskeltä laitaan ja hukannut pelinsä täydellisesti.
Samalla on valunut hukkaan Pasi Määttäsen erinomaiset otteet, sillä Määttänen on saanut laidoillaan kantaa riippakivenä myös Ilveksen toista ulkomaalaisepäonnistujaa, eli Cameron Mannia. Tamperelaisten onneksi kakkosketju Miikka Männikkö-Sami Torkki-Marko Anttila on pudotuspeleissä riehunut ilmiliekeissä.
Yksi SM-liigan tämän hetken pitkäaikaisimmista tutkapareista eroaa tänä keväänä ja mahdollisesti jo tämän sarjan jälkeen, kun uransa jatkoa vielä pohtiva Vesa Viitakoski menettää ketjustaan luottosentterinsä Raimo Helmisen. Kaksikko on Viitakosken reilun kauden mittaista Ruotsin reissua lukuun ottamatta pelannut koko 2000-luvun alkupuoliskon, ja varsin hyvällä menestyksellä.
Sakari Pietilä on vihdoin ja viimein siirtynyt myös peluutuksessaan tälle vuosituhannelle ja ottanut nelosketjun käyttöön aiempaa enemmän. Jakub Koreisin laidoilla pelaavat Ville Korhonen ja Sami Sandell ovat esiintyneet pirteästi ja kolautelleet tolppia jokaisessa Lukko-ottelussa. Runkosarjan päätösottelussa kolme tehopistettä tehnyt Sandell hallitsee myös pistetehtailun.
Ilves taistoon kapealla puolustuksella
Ilves tarjoaa oululaisille voiton avaimet käsiinsä jo pelkästään puolustuskalustollaan, joka on loukkaantumisten ja sairastelujen vuoksi normaaliakin kapeampi. Poissa on olkapäävammainen Toni Niemi sekä mitä todennäköisimmin Teemu Jääskeläinen, joka joutui jättämään maanantain kolmannen ottelun väliin kuumeilun vuoksi.
Jääskeläisen poissa ollessa Ilves urakoi käytännössä viidellä puolustajalla, mikä varmasti näkyy miesten jaloissa, kun pelit keskiviikkona alkavat Raksilan isossa kaukalossa. Erityishuomio kiinnittyy jenkkijätti Matt Nickersoniin, joka Lukko-sarjassa uurasti lähes järjettömiä peliminuutteja.
Ilveksen puolustuksen tuki ja turva ovat käytännössä ainoat kiekolliset puolustajat, eli Joonas Lehtivuori ja Arto Tukio. Vaikka molemmat olivat runkosarjan loppuvaiheessa sivussa loukkaantumisten vuoksi, erityisesti Lehtivuori on pystynyt nostamaan tasoaan jopa pudotuspeleissä.
Puolustuksessa Kärpillä on riittänyt vaihtuvuutta koko kauden ajan. Pienet vammat ovat iskeneet vuorollaan lähes kaikkiin pakkeihin. Pudotuspelien alkaessa sivussa on koko kauden epäonnesta kärsinyt Oskari Korpikari, joka kärsii rintalihaksen repeämästä.
Pudotuspeleissä pakistosta on syytä nostaa esiin Kari Haakana, jonka puolustustyöskentely on sitä, mitä jämäkän pakin pitääkin esittää. Miehet lähtevät oman maalin edestä ja peli pysyy riittävän yksinkertaisena.
Myös kultamitalimagneetti Ilkka Mikkola on kevätauringon paistaessa saanut jäisiä jäseniään sulateltua ja miehestä voi pudotuspeleissä olla joukkueelleen hyötyä pukukopin lisäksi myös jäällä. Täten ykköspari Mikko Lehtonen-Jukka-Pekka Laamanen saa tukea myös muilta pakeilta.
Kaiken järjen mukaan ottelusarjan pitäisi olla Kärpille pelkkää pässinlihaa. Ilveksen voiton puolesta ei puhu oikeastaan mikään asia. Kärpät jatkoon 4-0.
