Göran Stubb on jo melkein eläkkeellä, mutta kynä sauhuaa edelleen uusia NHL-tähtiä kartoittaessa

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Göran Stubb seurasi Suomi-Norja -ottelua Espoossa.
Kuva © Tiia Mahkonen
Göran Stubbin perustamassa kykyjenetsintäyrityksessä vastuu on siirtynyt jo seuraaville. Hän ei kuitenkaan ole poistunut halleilta, vaan tekee edelleen töitä yritykselle. Kokenut kykyjenetsijä kertoo pohjoisamerikkalaisesta pelaajatuotannosta ja antaa mielipiteensä suomalaisen jääkiekkoilun uhista.

Alle 18-vuotiaiden MM-turnausta katsomoissa seuraa kiekkopiireissä tuttu hahmo. Tuhansia pelejä eurooppalaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa kaukaloissa nähnyt Göran Stubbin kynä käy edelleen pelaajien otteita seuratessa.

− Olen siirtynyt jo melkein eläkkeelle, mutta autan Vuorisia (Jukka-Pekka Vuorinen ja Janne Vuorinen), jotka hoitavat nykyään entistä firmaani, Stubb kertoo.

Kokenut kiekkomies perusti 40 vuotta sitten yrityksen, joka tarkkailee lupaavia eurooppalaisia kiekkoilijoita NHL-jäitä varten. Stubb ei matkusta enää tänä päivänä yhtä paljon kuin ennen.

− Aikaisemmin tuli noin 200 ottelua kaudessa. Nykyään, tämänkaltainen turnaus mukaan luettuna näen ehkä sata ottelua kaudessa.

Vuosikymmenien varrella muutos kykyjenetsinnässä on ollut valtava. Se näkyy sekä pelaajistossa että kykyjenetsijöiden määrässä.

− Ensimmäisessä alle 18-vuotiaiden turnauksessa, missä olin mukana, oli paikalla kahdeksasta kymmeneen kykyjenetsijää. Tänä vuonna heitä on 250. Siihen aikaan NHL:ssä eurooppalaisia pelaajia oli viidestä kymmeneen, nykyään joka kolmas pelaaja tulee Euroopasta, Stubb kuvailee muutosta.

Muuttunut maailma

Stubb sanoo, että pelaajissa seurataan edelleen samoja ominaisuuksia kuin takavuosina. Luistelu, pelikäsitys ja taito ovat avainasemassa. Hänen mukaansa kykyjenetsijät seuraavat nyt käynnissä olevassa turnauksessa muutamaa pelaajaa erittäin tarkasti. 

− Luonne ja voittamisen tahto tulee enemmän esille. Sen lisäksi se on tärkeää, että pelaaja jaksaa pelata illasta toiseen täysillä, Stubb toteaa.

Maailma oli kovin erilainen 40 vuotta sitten. Silloin ei ollut esimerkiksi sosiaalista mediaa, jonka kautta nuoriin pelaajiin kohdistuu odotuksia ja paineita. Toisaalta Stubbin mukaan nykyään kaikilla potentiaalisilla nuorilla jääkiekkoilijoilla on omat agentit tukena.

− Pelaajat tietävät, että heitä seurataan.

Stubb pitää tärkeänä sitä, että nuoret harrastavat mahdollisimman monipuolisesti. Hän löytää myös selvän syyn sille, miksi lupaavan urheilijan lajiksi valikoituu lopulta jääkiekko.

− Jääkiekko on ykkönen ehkä siksi, että maailman huipulle on helpompi päästä jääkiekossa kuin esimerkiksi jalkapallossa. 

− Nuorten tulisi harrastaa niin montaa lajia niin pitkään, kuin vaan on mahdollista. On aivan hullua, jos 10–12-vuotiaalle ilmoitetaan, että jos et lopeta jalkapalloa, niin sinulla ei ole enää mitään tekemistä jääkiekon kanssa. Nuorelle urheilun pitää olla vielä leikkiä ja se muuttuu totiseksi vasta tässä aikuisuuden kynnyksellä, maajoukkueiässä.

Pohjois-Amerikan pelaajatuotanto

Pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten jääkiekkoilijoiden eroista Stubb sanoo, että 40 vuotta tilanne oli täysin erilainen nykypäivään verrattuna. 

− Siihen aikaan eurooppalaiset katsoivat pohjoisamerikkalaisia vähän ylöspäin. Ei se ero ole enää niin iso, mutta on selvää, että Kanada tuottaa jatkuvasti huippupelaajia massan takia.

Stubb innostuu kertomaan yhdysvaltalaisen pelaajatuotannon järjestelmästä. Detroitin lähellä Ann Arborin kaupunkiin kerätään maan parhaimmat jääkiekkoilijat, jotka muodostavat alle 17- ja alle 18-vuotiaiden joukkueiden rungot.

− He poimivat kaikki parhaat pelaajat kouluun. Siellä he opiskelevat päivisin ja käyvät jääkiekkoharjoituksissa. Sieltä nuoret jääkiekkoilijat siirtyvät yliopistojoukkueisiin tai hyvin usein suoraan NHL:ään.

Kaiken nähnyt kiekkomies ei usko, että sama systeemi toimisi Suomessa. 

− Meillä kaikki perustuu vapaaehtoiseen seuratoimintaan. Minun on vaikea ajatella, että Suomessa vedettäisiin 40 pelaajaa Vierumäelle ympäri vuoden. Se maksaisi aika paljon, hän sanoo.

Jääkiekko-otteluiden kestoa lyhyemmäksi

Suomalaisen jääkiekkoilun uhkakuvista suurin on Stubbin mukaan nimenomaan talous. Jääkiekon harrastamisen kalleus on tiedossa.

− Minulla on käsitys, että Jääkiekkoliitto pyrkii kuitenkin auttamaan siinä. Jääkiekkosäätiöstä menee rahaa nuorten jääkiekkoilun tukemiseen, jotta vähävaraisetkin perheet voivat harrastaa.

Vuosien varrella jääkiekko-otteluiden kestoon on tullut myös muutos, eikä se miellytä ainakaan Stubbia.

− Tämäkin junioripeli menee kahteen ja puoleen tuntiin. Liiga-pelit ovat yleensä varsinkin pudotuspeleissä kolmetuntisia. Ne ovat vähän liian pitkiä.

− Kyllä jääkiekko-ottelun pitäisi mennä kahteen tuntiin.

Stubb peräänkuuluttaa myös sitä, että jääkiekossa annettaisiin tilaa myös tuomareiden inhimillisille virheille. Videotarkistukset venyttävät jääkiekko-otteluita.

− Jos mennään siihen, että kaikki kyseenalaiset jutut tarkistetaan, niin kohta me istumme hallissa neljä tuntia yhdessä ottelussa. Kuka sitä jaksaa, Stubb kysyy.

» Lähetä palautetta toimitukselle