Mielipide

Kevät jolloin Muukkoselta karkasi mopo…

LIIGA / Kolumni
Kun Jarmo Muukkonen tuli SM-liigan kurinpitopäälliköksi, kaikki tämän instanssin ympärillä pyörinyt hulabaloo keskeytyi. Muukkonen otti linjan, perusteli ja piti linjansa. Kunnes tapahtui jotain.

Muukkonen ilmoitti alusta asti, että nyrkkitappeluista tulee yhden ottelun pelikielto. Vaikka linjaa on purnattu ja käännetty ja väännetty, Muukkonen on omansa pitänyt. Siitä hatunnosto.

Pitkän aikaa muukin linja piti. Kovia tuomioita jaettiin vain äärimmäisen harvoin, kurinpitoryhmää ei kutsuttu koolle, Muukkonen pysyi reiluna ja rehtinä. Jokainen vastaa itsestään, ja jos hölmöilee, kärsii rangaistuksen. Kukkahattu-linjalle ei lähdetty, reilusta ja rehdistä taklauksesta saattoi selvitä jopa ilman rangaistusta, toisin kuin aiemmin.

Tällä kaudella Muukkoselta on kuitenkin karannut mopo käsistä. Aluksi se karkasi vain tietyissä tapauksissa. Pelin tapahtumista sanktioita sai normaaliin tapaan, mutta peliin kuulumattomat tilanteet jäivät vaille kunnon lisärangaistuksia. Matt Nickerson ja Pasi Nielikäinen saivat leikellä kurkkuja, Nickerson sai kiipeillä katsomoon ja Tony Salmelainen heitellä roskiksia. Ei lisärangaistuksia.

Pelissä on silloin vinouma, jos saa uhkailla kurkunleikkaamisilla ja kiipeillä syystä tai toisesta katsomoon, mutta kentällä tapahtuneesta nyrkkitappelusta saa pidemmän huilin kuin näistä täysin pelin ulkopuolella tapahtuneista, osin jopa tarkoituksellisista hölmöilyistä.

On mahdoton sanoa, mikä sekoitti Muukkosen pasmat lopullisesti, mutta kun kauden tärkeimmät pelit, eli pudotuspelit alkoivat, kurinpitopäällikkö menetti otteensa peliin.

Runkosarjan lopussa Muukkonen mätkäisi Ilveksen Henrik Juntuselle kahden ottelun pelikiellon toteamalla, että Olli Malmivaaraan kohdistunut taklaus oli tahallinen: ”Juntunen kuitenkin tarkoituksellisesti hyppää tilanteessa ja nostaa käsivarsiansa ylös aivan kuin tarkoituksellisesti osuakseen Malmivaaraa päähän.” Täysin järkevä, selkeä ja ymmärrettävä tuomio. Moni olisi ollut valmis antamaan Juntuselle enemmänkin.

Seuraavassa tapauksessa Jere Karalahti taklasi, siis selvästi haki taklausta, SaiPan Morten Askia. Ask tuupertui jäähän, Karalahti suihkuun ja Muukkosen raportti kertoo seuraavaa: ”Puheena olevassa tapauksessa Morten Askille ei kuitenkaan käynyt pahemmin, mutta suoritettu taklaus, taklauksen vauhti, käsien ylhäällä pitäminen olisivat voineet johtaa vakavampaankin seuraamukseen.”

Eli toisin sanoen, Karalahti on hakenut taklausta, osunut, mutta kun Ask ei ole pahemmin loukkaantunut, niin Jere selviää yhdellä ottelulla. Päivänselvä tuomio ja hyvin Muukkoselta perusteltu.

Mutta sitten tulee pudotuspelit ja tapaus Tuukka Mäntylä: Mäntylälle Porissa ottelurangaistus Aki Uusikartanon taklauksesta ja Uusikartanolle aivotärähdys. Muukkonen perustelee Mäntylän kahden ottelun pelikieltoa: Allekirjoittaneen näkemyksen mukaan kyse ei todennäköisesti ollut tahallisesta päähän kohdistuneesta kyynärpäätaklauksesta. Tai ainakaan videokuvan perusteella tahallisuutta ei voida todeta. Mikäli kyse olisi tahallisesta teosta, kutsuisin kurinpitoryhmän päättämään yli kolmen ottelun pelikiellosta. Rangaistusta mitattaessa on rangaistusta koventavana seikkana huomioitu Mäntylän teon seuraamus Uusikartanolle, mutta puolestaan myös se, että mitään näyttöä teon tahallisuudesta ei allekirjoittaneella ole.”

Tiivistetään: 1) Henrik Juntunen sai tahallisesta hyppytaklauksesta kahden ottelun pelikiellon, vastaanottaja aivotärähdyksen ja tikkejä. 2) Jere Karalahti sai omasta taklauksestaan yhden ottelun pelikiellon, koska vastustaja ei loukkaannu. 3) Tuukka Mäntylä saa tahattomasta tilanteesta kahden ottelun pelikiellon ja vastaanottaja loukkaantuu.

Kysymys kuuluu: Milloin SM-liigassa tahallisesta ja tahattomasta, Juntunen vs. Mäntylä, rikkeestä on tullut samanarvoisia? Vain seurauksella on merkitystä. Kurinpitopäällikkö itse myöntää, että toisessa tapauksessa kyse oli vahingosta ja toisessa tahallisuudesta, mutta tuomio on molemmissa tapauksissa sama.
Kärjistetysti sanottuna on siis ihan sama mitä teet kentällä, kunhan pelaaja ei loukkaannu (case Karalahti), mutta jos pelaaja loukkaantuu, sanktiot kovenevat (case Mäntylä). On loppupeleissä lähes yhdentekevää saako joku rangaistukseksi ottelun vai viisi, mutta juristin koulutuksen saaneen SM-liigan kurinpitopäällikön pitäisi pysyä tuomioissaan linjassa.

Ei luulisi olevan vaikeaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle