Uusi toimitusjohtaja ei lähde kiirehtimään. Kun liigassa on neljätoista joukkuetta, ei jyrkkiä muutoksia tapahdu hetkessä. Yhtenä pääprioriteettina on kuitenkin liigaseurojen talouden tervehdyttäminen. Siihenkin on olemassa lyhyen jänteen ja pitkän jänteen tavoitteet.
Lyhyellä aikavälillä liiga tulee asettamaan kiintiön junioripelaajille ja rajoittamaan kokoonpanossa olevien pelaajien määrää.
– Kun pistetään taloutta kuntoon, lyhyellä aikavälillä ei siirrytä uuteen palkkajärjestelmään. Silloin meidän on ensin pienennettävä kokoonpanossa olevien pelaajien määrää ja laitettava sinne pakkopaikat junioreille, jotka ovat automaattisesti halvempia. Ne ovat niitä ratkaisuja, joilla lyhyellä aikavälillä taloutta voidaan paikata, Vuorinen toteaa.
Juniorikiintiötä voidaan verrata julkisuudessa käytyyn keskusteluun naiskiintiöistä suuryritysten johtoportaassa ja hallituksissa. Pelipaikkoja ei ratkaista pelaajien paremmuuden, vaan ikäkysymysten perusteella. Mallissa on riskinsä. Vuorinen kaavailee kokoonpanoon kahden juniorin kiintiötä per joukkue. Vaarana on, että junnut purevat tuppea vaihtopenkin päässä.
– Junnut tuovat peliin intensiteettiä ja kun kokoonpanoja pienennetään, heitä on pakko peluuttaa. Sen vuoksi junnuista pitäisi tehdä tunnettuja myös ennen kuin ovat pelanneet yhtään peliä.
Itsekin urallaan SM-liigassa pelannut Vuorinen ei näe juniorityön laatua ongelmana.
– Jokaisesta seurasta löytyy tarpeeksi laadukkaita nuoria ja taso on yleensä niin laaja, että vaikka yksi tai kaksi olisi loukkaantuneena, siellä on pari muuta ainakin lähes samantasoista.
Kohti luksusveroa…
Pitkällä tähtäimellä SM-liigaan tulee eräänlainen ns. pehmeän palkkakaton malli, jossa seurojen pelaajapalkat sidotaan seurojen liikevaihtoon. Mikäli pelaajapalkat ylittävät 50% arvioidusta liikevaihdosta, seurat joutuvat maksamaan toisille seuroille korvausta.
– Meillä ei vielä ole valmiutta luksusveroon. Omat agendani on jaettu välille 1-3 vuotta ja 3-5 vuotta ja tämä siirtyy nyt sinne jälkimmäiseen. Nyt yritetään ensin pienemmillä asioilla, joukkuekokoonpanoja pudottamalla ja junioreita mukaan tuomalla saada talous kuntoon.
– Etenemismalli on ihan selkeä. Jos ei nyt saada taloutta kuntoon muutamien vuosien sisällä, niin sitten otetaan järeämmät aseet käyttöön. Lähdetään sinne pohjalle vaikuttamaan voimakkaammin. Puhdas palkkakatto ei tässä sarjassa tule koskaan menemään läpi, mutta luksusvero on askel siihen suuntaan, sanoo Vuorinen.
Palkkakattoidea eurooppalaisessa jääkiekossa on tuore. Sitä on karsastettu lähinnä sen vuoksi, että jo SM-liigaan kaavaillun luksusveronkin pelätään vähentävän liigan kilpailukykyä. Vuorinen ei tätä allekirjoita.
– Koko ajan seurat pystyvät hankkimaan parempia pelaajia. Jos seura hankkii uusia pelaajia, se joutuu maksamaan luksusveroa, mutta samalla sen mahdollisuudet pärjätä pudotuspeleissä paranevat ja sitä kautta saada lisää tuloja. Nämä on yhteen linkitetyt systeemit, että tasausjärjestelmä toimisi. Rikkaat maksaisivat köyhille. Viimeinen maali on se, että taloudellisesti kaikilla menee hyvin.
…ja liigaveroa
Yksi uuden toimitusjohtajan teeseistä on ottelumäärien pudottaminen ja välisarjojen poistaminen. Siitä koituvat lipputulojen menetykset Vuorinen kompensoi antamalla seurojen itse saada pudotuspeliotteluidensa lipputulot.
Pudotuspelien ulkopuolelle jäävät seurat jatkaisivat kauttaan ns. tasonosoitussarjassa, jossa mukana olisi myös Mestiksestä mukaan liigaan pyrkivä seura. Jos se useampana vuonna menestyisi tässä sarjassa hyvin, se saisi anoa paikkaa liigasta. Vastavuoroisesti liigaseura, joka useampana vuonna menestyy huonosti, joutuisi anomaan paikkaansa uudestaan.
Pudotuspelien lipputulojen menettämisen myötä liiga menettäisi myös ison osan omasta tulonhankinastaan. Katto-organisaation kuluja ei kuitenkaan ruveta karsimaan, vaan liigaseurat joutuisivat jatkossa maksamaan ns. liigaveroa. Sekin olisi Vuorisen mallissa jaettu suhteellisesti, joko pelkästään hallien katsojakapasiteetin tai pääsylipputulojen ja katsojakeskiarvojen mukaan.
– Meidän on jatkossakin saatava ne rahat jostain. Ne joilla on enemmän resursseja tehdä tulosta, maksavat enemmän, Vuorinen linjaa.
Toinen iso osa-alue liigan rahoituksessa on televisiotulot. Niissä SM-liiga on rajusti jäljessä muun muassa Elitserieniä.
– Suurin yksittäinen mahdollisuus talouden parantamiseen on televisio. Kyllä meidän pitää olla tulevaisuudessa suurin piirtein samalla tasolla kuin Ruotsin.
SM-liigasta elämyksiä
Ennen tuloaan SM-liigan johtoon Vuorinen työskenteli Torinon olympialaisissa vastaamassa jääkiekkojärjestelyistä. Olympiakisat ovat nykyään iso bisnes ja sitä kautta uusi toimitusjohtaja on varmasti saanut lisää ideoita.
– Konseptia tulee kehittää siitä perinteisestä kaksi nakkia ja peli-mallista, hän toteaa.
SM-liigaottelun pitää siis pystyä tarjoamaan kuluttajalle muutakin syytä tulla hallille kuin se senhetkinen ottelu.
– Kuluttajan näkökulmasta tämän pitäisi olla elämystuote ja mitä me tarjotaan. Ydin on totta kai peli, mutta miten me pystytään kehittämään asioita sen ympärille? Kilpailemaan televisioita vastaan, saamaan nuoret pois tietokoneiden äärestä katsomaan jääkiekkoa. Pitää pyrkiä kehittämään tuotetta niin, että koko perhe saataisiin halliin.
– Halleista pitää tehdä viihdekeskuksia, ei nuoriso tule katsomaan enää pelkkää peliä, vaan ne haluavat tehdä muutakin. Ehkä meidän on tuotava tietokonemaailma paremmin halleihin ja pelitapahtumiin mukaan tai jotain muuta. Koko perheelle pitää olla tarjontaa.
Yksi iso ongelma Vuorisen suunnitelmissa on hallien omistukset. Valtaosassa liigakaupunkeja hallit ovat vanhoja ja kaupunkien omistuksessa. Joukkueilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten halleja kehitetään.
– Lyhyellä tähtäimellä tämä kaikki ei ole mahdollista, mutta samalla lailla kuin Jääkiekkoliitossa aikanaan luotiin halliverkosto nämä asiat ovat mahdollisia myös liigassa. Asetetaan säännöstö ja tietyssä ajassa tämä ja tämä asia pitää olla kunnossa, Vuorinen sanoo.
Jotain hienosäätöjä kuitenkin pystytään tekemään ja yksi lähtökohta on, että katsojan pitää pystyä pysymään paremmin kärryillä muiden liigaotteluiden tapahtumista.
– Olemme keskustelleet erilaisista konsepteista. Lyhyellä tähtäimellä pistetään ensin kaikkien hallien äänentoisto kuntoon ja kaikkiin halleihin on saava jonkinlainen näyttö. Jos nyt ei aivan mediakuutiota, niin jonkinlainen screeni.
– Samalla pitää rakentaa ohjausjärjestelmä, miten muita pelejä voidaan seurata. Tänä päivänä kaikissa halleissa on kamerat, mutta silti edes tulospalvelu ei toimi kaikilla paikkakunnilla edes kohtuullisesti!
Yhteiskuntavastuu
Alkukaudesta SM-liigassa puhutti kaukaloväkivalta ja siinä keskustelussa itse liiga jäi selittäjän rooliin. Jatkossa pyritään toisenlaiseen linjaan.
– Eihän se hyvin mennyt, kun siihen puuttui ulkopuoliset ja jouduttiin fanienkin osalta tulituksen alta, tuleva liigapomo myöntää.
– Me yritämme jatkossa olla entistä avoimempia ja olla mukana siellä keskustelun alkulähteillä. Eikä niin, että ollaan sitten selkä seinää vasten ja katsotaan ammutaanko vaiko ei. Tässä tapauksessa tapahtui niin, että se juttu vain paisui ja paisui, ennen kuin saatiin se omalta osalta käsiteltyä liigahallituksessa.
Lajin ulkopuolisen yhteiskunnan ja sen päättävien tahojen kiinnostus kiekkoilua kohtaan kertoo jotain lajin asemasta. SM-liiga on Suomen merkittävin palloilusarja.
– Se osoittaa sen, mikä yhteiskunnallinen vaikutus meillä on ja samalla mikä vastuu meillä on. Meillä on vastuu siitä, että hoidamme asiamme itse sisältä käsin. Se on aina väärin, jos joku muu joutuu meitä ojentamaan.