Pudotuspelikevät käynnistyy ensimmäisen kierroksen ottelusarjoilla perjantaina, kun KalPa kohtaa Sportin ja Lukko TPS:n. Kamppailu etenkin viimeisistä pudotuspelipaikoista oli tänä vuonna erityisen kiivasta, kun Sport nappasi jatkopaikan vasta viimeisessä ottelussa, kun se kaatoi loppuunmyydyssä kotihallissaan Ässät viimeisten minuuttien maaleilla. Lukko sen sijaan tavoitteli korkeampia sijoituksia, eikä Turussakaan oltu tyytyväisiä yhdeksänteen sijaan.
Ottelusarjat ovat tiukkoja, ja koska jatkoon pääsy vaatii ainoastaan kaksi voittoa, voi yksittäisillä pomppumaaleilla tai yksilövirheillä olla yllättävänkin suuri rooli koko ottelusarjan voiton kannalta. Katseet kääntyvätkin erityisesti Vaasaan. Kotkapaidoille pudotuspelipaikka oli jo voitto, joten nähtäväksi jää, tapahtuiko viimeisen runkosarjaottelun jälkeen ulospuhallus vai vieläkö flow-tila kantaa puolivälieriin saakka KalPan kustannuksella.
Jatkoajan toimittajat Arttu Toivanen, Herkko Hanhikoski, Jenna Westerlund ja Konsta Kiviniemi väittelevät puolivälieriin jatkajista dialogimuodossa.
KalPa–Sport
Miksi KalPa etenee puolivälieriin?
Toivanen: KalPalla on kotietu sarjaan lähdettäessä. Kuopiolaisten pelaaminen on yskähdellyt vieraskaukalossa pitkin kautta, mutta kotona joukkue oli Liigan kolmanneksi paras.
Keltamustat loivat runkosarjan aikana neljänneksi eniten maaliodottamaa, ja luisteluvoimaisena tunnettu joukkue sai varsinkin kotiotteluissa ylivoimansa toimimaan. Viiden viimeisen kotiottelun ylivoimaprosentti huiteli lukemissa 36,29. Erikoistilanteissa KalPa on kotkapaitoihin nähden edellä.
Kilpipaidat saivat runkosarjan lopulla kaksi tärkeää vahvistusta kokoonpanoonsa. Aapeli Räsänen sekä Tuomas Kiiskinen tuovat pudotuspeleihin kokemusta sekä erikoistilanne osaamista. KalPa pääsee pudotuspeleihin täysin terveellä miehityksellä.
Myöskään kevätkauden tehokkainta maalintekijää, Matyáš Kantneria, ei kannata unohtaa. 23 täysosumaa viimeistellyt tšekkitähti valittiin helmikuussa kuukauden pelaajaksi, ja vire näyttäisi yltävän myös alkavien pudotuspelien kynnyksille.
Miksi Sport etenee puolivälieriin?
Hanhikoski: Sport on saanut tällä kaudella parhaimman tehokkuudensa irti KalPaa vastaan. Lukko ja TPS huomioituna vaasalaisilla on parhaimmat mahdollisuudet nousta kahdeksan parhaan joukkoon kuopiolaisten kustannuksella.
KalPan pelityyli haastaa Sportia tehokkaasti, mutta kotkapaidat eivät kuitenkaan ole kauden aikana jäänyt jalkoihin, eikä bensa ole loppunut kesken perässä sinnitellessä tai niukan johtoaseman puolustamisessa.
Sportin tehokkuus kuitenkin riippuu paljon siitä, onko Simon Hjalmarsson kykenevä pelaamaan täydessä kunnossa. Mikäli kokenut ruotsalainen on mukana ja ehjänä, Sportilla on hyvät mahdollisuudet.
Keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa
06.10.2023 KalPa–Sport 4–3 ja.
21.10.2023 Sport–KalPa 7–2
10.01.2024 Sport–KalPa 6–4
24.02.2024 KalPa–Sport 1–2
Joukkueiden parhaat pistemiehet
Juuso Mäenpää, KalPa 12+37=49
Matyáš Kantner, KalPa 23+23=46
Jaakko Rissanen, KalPa 10+27=37
Simon Hjalmarsson, Sport 14+27=41
Axel Holmström, Sport 20+17=37
Jens Lööke, Sport 17+18=35
Parhaat pistemiehet keskinäisissä kohtaamisissa
Jaakko Rissanen, KalPa 1+6=7
Aleksi Klemetti, KalPa 2+3=5
Kasper Simontaival, KalPa 3+1=4
Simon Hjalmarsson, Sport 4+3=7
Atro Leppänen, Sport 3+2=5
Axel Holmström, Sport 2+2=4
Eniten luotua maaliodottamaa varsinaisella peliajalla
Matyáš Kantner, KalPa 166 laukausta, 18,02 xG (23 maalia, joista 19 maalista on laskettu maaliodottama)
Kasper Simontaival, KalPa 198 laukausta, 13,78 xG (17 maalia, joista kaikista on laskettu maaliodottama)
Aleksi Klemetti, KalPa 148 laukausta, 13,77 xG (15 maalia, joista 14 maalista on laskettu maaliodottama)
Axel Holmström, Sport 111 laukausta, 19,99 xG (20 maalia, joista 17 maalista on laskettu maaliodottama)
Atro Leppänen, Sport 324 laukausta, 11,74 xG (12 maalia, joista kaikista on laskettu maaliodottama)
Kalle Miketinac, Sport 99 laukausta, 11,67 xG (8 maalia, joista kaikista on laskettu maaliodottama)
lmoitetut maali- ja laukausmäärät sisältävät vain varsinaisen peliajan aikana maalivahdille lauotut laukaukset. Luotu maaliodottama on Liigadatan laskema.
Lukko–TPS
Miksi Lukko etenee puolivälieriin?
Westerlund: Lukolla on ensimmäisen kierroksen joukkueista kenties eniten näytettävää. Raumalla on avoimesti kerrottu siitä, kuinka tavoitteena oli paikka kuuden parhaan joukossa tai jopa kotietu puolivälieriin. Nyt sijoitus oli kuitenkin kahdeksas, mikä on suuri pettymys sekä pelaajille että toimihenkilöille.
Joukkueessa on myös paljon pinnan alla kytevää potentiaalia. Sebastian Repo oli omaa luokkaansa jälleen sisäisessä pistepörssissä, mutta seuraavaksi tehokkain hyökkääjä, Brayden Burke teki peräti 15 tehopistettä vähemmän. Kovan luokan vahvistuksiksi Raumalle hankitut kaksoisveljet Ponthus ja Pathrik Westerholm eivät hekään ole vielä omalla parhaalla tasollaan, sillä pistemäärät olivat 28 ja 24.
Joukkue sai myös viimeiseen runkosarjamatsiin takaisin kanadalaishyökkääjä Gabriel Fontainen, joka oli pitkään sivussa loukkaantumisen vuoksi. Parhaimmillaan Fontaine pystyy rakentamaan peliä sekä luomaan maalipaikkoja itselleen ja ketjukavereilleen.
Kenttäpelaajien tapaan näytönhaluja on, tai ainakin pitäisi olla, myös maalivahdeilla. Daniel Lebedeff ja Christopher Gibson ovat kummatkin torjuneet kiekkoja reilusti alle 90 prosentin varmuudella. Tämän pitää muuttua, jos Lukko meinaa raapia itselleen jatkopaikan. Kummaltakin maalivahdilta on kuitenkin nähty ajoittain koviakin otteita, joten jos kaikki sujuu onnellisten tähtien alla, voi Lukolla olla yllättävän kova maalivahtikaksikko. Se kuitenkin vaatii paljon petraamista.
Raumalla on aiemminkin tällä kaudella sytytty tärkeisiin peleihin. Tästä hyvänä esimerkkinä oli CHL:n välieräsarja Sveitsin viime vuoden mestaria vastaan. Lukko jäi finaalipaikasta maalin päähän, mikä jäi varmasti harmittamaan raumalaisia. Jos he osaavat kääntää CHL:n puolella hampaankoloon jääneet näytönhalut edukseen, voidaan kaukalossa nähdä kuin uudestisyntynyt Lukko runkosarjan ailahteleviin otteisiin verrattuna.
Miksi TPS etenee puolivälieriin?
Kiviniemi: TPS on noussut kauden aikana niin monesta suosta ja kuopasta, että kahdesta voitosta katkeava sarja on vain pieni haaste mustavalkoisille. Unelma-alun ja vaikean keskikauden jälkeen Tommi Miettisen ryhmä on osoittanut merkkejä yhteen sulautumisesta, eikä tulosvastuu enää ole ollut vain Markus Nurmen ja Petrus Palmun kaltaisten laitureiden vastuulla. TPS kykenee hyvänä päivänä pelaamaan tehokkaasti neljällä ketjulla, ja panosten ollessa tiedossa etenkin tuloksenteko-osasto nousee Lukon vastaavaa korkeammalle.
Muun muassa marraskuussa saapunut, tusinahankinnaksi leimattu Lukas Wernblom on noussut Artukaisissa jopa tähtihyökkääjäksi, ja kaksin käsin vuoden tulokkaan palkinnosta kiinni pitävä Viljami Marjala on noussut niin ikään avainrooliin. Kaksikko on noussut useaan otteeseen esille tärkeinä hetkinä, eikä ole epäilystäkään, etteivätkö he tekisi tuhojaan myös tässä sarjassa.
Tietyllä tapaa tiedetty ja julkisesti parjattu vaikea taloustilanne ajaa mustavalkoista konestoa myös eteenpäin, sillä kuluva kevät on viimeinen mahdollisuus saavuttaa jotakin suurta nykymuotoisella ryhmityksellä.
Entä sitten Palloseuran iskukohdat vastustajaan verrattuna? Kaikissa Palloseuran voittamissa keskinäisissä kohtaamisissa joukkue on lukinnut raumalaisten tuloksentekijät vahvalla viisikkopuolustamisella. TPS:n ylivoima pyörii vahvasti siniviivan kautta ja puolustuksen kiekollisuus on omalla tasollaan raumalaisiin verrattuna. Myös maalivahtipelissä etulyöntiasema merkataan mustavalkoisille, vaikkakaan Filip Lindbergin otteet eivät ole vakuuttaneet toivotulla tavalla koko kauden mittakaavassa.
Palloseuralla ei ole mitään hävittävää, sillä joukkueen selviäminen pudotuspeleihin ei ollut kenenkään bingokortissa kalenterin kääntyessä maaliskuuhun. Kolme viimeistä keskinäistä puhtaasti vienyt joukkue tietää vahvuutensa, ja viimeaikaiset tulokset unohtamatta Oliver Lauridsenin voittomaalia viikon takaa antavat itseluottamusta, jota ei rahalla voi ostaa.
Viime kaudella tärykalvoja puhkonut Isomäen meteli raikaa yhä Turkuhallin uumenissa, mutta mustavalkoinen miehistö kääntää sen motivaatioksi ja marssii puolivälieriin.
Keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa
7.10.2023 Lukko–TPS 3–0
14.10.2023 TPS–Lukko 0–4
2.12.2023 Lukko–TPS 4–1
8.12.2023 TPS–Lukko 4–0
20.1.2024 TPS–Lukko 4–1
9.3.2024 Lukko–TPS 1–2
Joukkueiden parhaat pistemiehet
Sebastian Repo, Lukko 20+25=45
Jakob Stenqvist, Lukko 6+29=35
Brayden Burke, Lukko 9+21=30
Viljami Marjala, TPS 17+23=40
Markus Nurmi, TPS 14+19=33
Lukas Wernblom, TPS 13+17=30
Parhaat pistemiehet keskinäisissä kohtaamisissa
Jakob Stenqvist, Lukko 2+3=5
Jami Krannila, Lukko 1+3=4
Tuukka Tieksola, Lukko 0+4=4
Oliver Lauridsen, TPS 2+2=4
Markus Nurmi, TPS 3+0=3
Viljami Marjala, TPS 1+2=3
Eniten luotua maaliodottamaa varsinaisella peliajalla
Ponthus Westerholm, Lukko 204 laukausta, 19,06 xG (15 maalia, joista 13 maalista on laskettu maaliodottama)
Sebastian Repo, Lukko 227 laukausta, 16,56 xG (20 maalia, joista kaikista on laskettu maaliodottama)
Gabriel Fontaine, Lukko 114 laukausta, 10,27 xG (6 maalia, joista neljästä on laskettu maaliodottama)
Aidan Dudas, TPS 187 laukausta, 14,08 xG (13 maalia, joista kymmenestä on laskettu maaliodottama)
Markus Nurmi, TPS 196 laukausta, 13,59 xG (14 maalia, joista 13 maalista on laskettu maaliodottama)
Linus Fröberg, TPS 115 laukausta, 11,39 xG (8 maalia, joista kuudesta on laskettu maaliodottama)
Ilmoitetut maali- ja laukausmäärät sisältävät vain varsinaisen peliajan aikana maalivahdille lauotut laukaukset. Luotu maaliodottama on Liigadatan laskema.
Juttua muokattu 15.3.2024 klo 14:27: Korjattu pelaajien tilastoja.
