Kostonhimoinen, helvetin mahtaileva, pelle, viihdyttävä, mielenkiintoinen – muun muassa tällaisilla adjektiiveilla aikalaiset kuvaavat Harold Ballardia, joka oli Toronto Maple Leafsin pääomistaja lähes kaksi vuosikymmentä ja sai organisaatiossa aikaan monenlaista kaaosta.
Viaplayn dokumentti "Offside: The Harold Ballard Story" koostaa korostetun episodimaisesti tarinan kiistellystä johtajasta ja legendaarisen seuran legendaarisesta menestymättömyydestä.
Puolentoista tunnin mittaista dokumenttia leimaa hätäily ja mahdollisimman monen näkökulman sekä ihmisen huomioiminen. Ilmeisen kaoottisesta persoonasta on kyhätty kaoottinen henkilökuva, mikä on toki teemaan sopivaa, mutta ei tee katselukokemusta helpoksi.
Dokumentin on ohjannut Jason Priestley, joka näytteli hiljattain Viaplayn Börje-sarjassa Gerry McNamaraa – Ballardin alaisuudessa vuosia toiminutta GM:ää.
Tuhansien tarinoiden mies
Parhaimmillaan dokumentti on kertoessaan Ballardista uskomattomia ja absurdeja tarinoita. Osan myönnetään olleen urbaaneja legendoja, mutta useat lähteet vahvistavat Ballardin esimerkiksi palkanneen tutun venemekaanikon Maple Leafsin lääkintävastaavaksi.
Monien vastaavien anekdoottien perusteella Ballard asettuu vahvasti kategoriaan 'liian epäuskottavaa fiktioksi'.
Tällaisenaan dokumentista jäi mielikuva, että aarrearkkua raotettiin mielenkiinnon herättämiseksi ja lyötiin kansi kiinni ennen kuin sisällöstä sai otteen.
Jopa poliittisesti epäkorrektimmilla vuosikymmenillä Ballardin julkiset kommentit olivat paheksuttuja, ja lisäksi hänet tuomittiin talousrikoksista vankeuteen. Yksi dokumentin parhaita osioita olikin huolellinen taustoitus siitä, kuinka Ballard keinotteli itsensä käytännössä diktaattorin asemaan Maple Leafsissa.
Kronologisesti etenevän dokumentin kalkkiviivoilla tuodaan esiin aiemmasta poikkeava ja ristiriitainen näkökulma Ballardista, mikä pakottaa katsojan pohtimaan omaa mielipidettään kohdehenkilöstä sekä tämän ristiriitaisia motiiveja.
Kelvoton kiekkomies
Ballard oli Maple Leafsin osaomistaja ja yksi kiekkotoimintojen johtajista seuran voittaessa neljä viimeisintä Stanley Cupiaan 60-luvulla. Ballardin noustua pääomistajaksi 70-luvun alussa alkoi paitsi edelleen jatkuva menestymättömyyden putki myös sietämätön työilmapiiri.
Mikromanageeraus-termiä tuskin tunnettiin vielä 70-luvulla, kun Ballard aloitti oman valtakautensa Maple Leafsilla, mutta eipä se myöskään riittäisi kuvaamaan Ballardin äärimmäistä tarvetta kontrolloida kaikkea ympärillään. Ballard jopa asui Maple Leaf Gardensissa.
Dokumentti konkretisoi oivallisesti useiden pelaajien, valmentajien ja muiden toimihenkilöiden sekä toimittajien suilla, kuinka epäpätevää Ballardin päätöksenteko oli. Koska yksittäisiä mutta toisiinsa nivoutuvia tapahtumia oli vuosien aikana runsaasti, Ballardin pelaaja- ja muu henkilöstöpolitiikka valitettavasti hosutaan läpi.
Mehukkaita aikalaistodistuksia olisin mielelläni kuullut lisää ja syvällisemmin, vaikka napakat kommentit, kuten "Non-stop nonsense" ja "Hän osasi tehdä rahaa, muttei käyttää sitä", hyvin tiivistävätkin persoonan.
Elokuvan sijaan sarja?
Parinkymmenen vuoden tiivistäminen puoleentoista tuntiin on haastavaa mistä tahansa aiheesta, mutta erityisesti Ballardin ja Maple Leafsin kaltaisten ilmiöiden kohdalla. Uskon, että muutaman jakson pituinen sarja olisi pystynyt käsittelemään aiheen riittävän kattavasti mutta edelleen viihdyttävästi.
Draaman kaari dokumentilla on pohjustuksineen ja käänteineen sinänsä hallussa, mutta varsinkin elokuvan lopun ristiriitainen näkökulma tuntuu pakotetulta – ikään kuin ohjaaja olisi kokenut velvollisuudekseen näyttää pitkään parjatusta Ballardista myös jotain hyvää.
Sarjassa rakenteen olisi voinut tehdä eri tavalla ja ennen kaikkea käyttää runsaammin aikaa erilaisten tapahtumien ja ilmiöiden kuvaukseen.
Ballardista on ennestään paljon dokumentoitua tietoa olemassa, enkä ole riittävän Maple Leafs -asiantuntija sanomaan, tuoko "Offside: the Harold Ballard Story" merkittävästi uutta tietoa.
Äärikompaktina tiivistyksenä dokumentti on nopeaa ja hauskaakin katsottavaa, ja Maple Leafsin edelleen jatkuvan pudotuspelirämpimisen myötä urheilulliset ja johtamisen teemat ovat ajankohtaisia.
Tällaisenaan dokumentista kuitenkin jäi mielikuva, että aarrearkkua raotettiin hieman mielenkiinnon herättämiseksi ja lyötiin kansi kiinni juuri ennen kuin sisällöstä sai otteen.