Dallas Stars runnoi läpi Golden Knights -sarjan kivikovien puolustustaistelujen seitsemän ottelun ja eteni lopulta pudotuspelien toiselle kierrokselle. Kärjistetysti Stars ehti vasta lämmetä, kun Colorado Avalanchen sarja Jetsiä vastaan alkoi jo olla ohi. Nyt Dallas-pelaajien lepopäivät jäävät vähiin, kun Stars jo hyppää kaukaloon Avalanchea vastaan. Aiemmin joukkueet ovat kohdanneet pudotuspeleissä kuusi kertaa, edellisen kerran vuonna 2020, jolloin Stars voitti sarjan lukemin 4–3.
Vastakkain ovat lännen todelliset suomalaisjoukkueet, ja nähtäväksi jää, jatkaako pudotuspelien erikoismies Artturi Lehkonen kovaa maalivirettään vai saako Roope Hintz pelin raiteilleen hankalan avauskierroksen jälkeen. Jatkoajan toimittajat Antti Wennström ja Jenna Westerlund pohtivat, kumpi joukkueista etenee otteluparista jatkoon ja nostavat esille seurattavia yksilöitä.
Starsin hallitsee kaksivaiheisuuden
Wennström: Starsin vahvuudet ovat tietynlaisessa kaksivaiheisuudessa. Joukkue kykenee luomaan paikkoja riistoista sekä suorahyökkäyspelistä, mutta erityisesti vahvasta hyökkäysalueen paineesta. Hyökkäysalueelle päästessään joukkue on yksi sarjan parhaista. Golden Knightsin vahvaa viisikkoa vastaan tila ja aika oli välillä yllättävän kortilla, ja tätä nähtiin vähemmän, mutta nyt vastassa on vähemmän fyysinen joukkue. Tämä kelvannee Starsin viisikoille. On todennäköistä, että fysiikkaa testataan nyt enemmän luistelulla kuin murjomisella ja tiukalla puolustuspaketilla.
Starsin heikkoudet ovat vähäisiä. Pelin kuva ja virheiden määrä voivat vaikeuttaa kuitenkin joukkueiden pelaamista. Vaikka tehtävä on kokonaisuutena hyvin vaikea, on Starsille merkityksellisintä saada hyydytettyä Avalanchen kärkipelaajien peliä riittävän riskittömällä tekemisellä viivapelissä ja hyökkäysten rakentelussa. Pelit eivät saa karata kilpamaalitteluksi, jossa Starsin siivun verran hitaampi osasto joutuu roikkumaan jäähyjen arvoisesti Avalanchen tähtimiesten kainaloista. Runsaalla ansapelaamisella ja riittävällä kiekon alla pelaavien määrällä Avalanchen pelaajat pysyvät edes jonkin verran aisoissa.
Avalanchella lepoetu, mutta maalivahtitilanne herättää kysymysmerkkejä
Westerlund: Denverissä saatiin pitkään jännittää sitä, kumpi joukkue tulee vastaan pudotuspelien toisella kierroksella. Starsin ja Golden Knightsin sarjan venyttyä aina seitsemänteen otteluun saa Avalanche tästä merkittävän lepoedun, sillä joukkueen sarja päättyi lukemin 4–1 jo viikko sitten. Näin ollen pieniä vaivoja on saatu paranneltua ja toisaalta joukkueen kesken on myös varmasti hiottu uusia kuvioita ja teroitettu vanhoja oppeja.
Avalanche viimeisteli vasta neljäntenä NHL-joukkueena vähintään viisi maalia jokaisessa viidessä pudotuspeliottelussa. Tehopisteet ja osumat jakautuivat runkosarjaa tasaisemmin eri pelaajille, kun kuudella pelaajalla on tässä vaiheessa vähintään kuusi pistettä. Jos joukkue pystyy jatkamaan samaa rataa, on Avalanchen helpompi voittaa otteluita, sillä Nathan MacKinnon ja Cale Makar ovat muun muassa varmasti merkittyjä pelaajia Stars-leirissä.
Avalanche joutuu jälleen aloittamaan vieraskaukalossa, ja vaikka Stars hävisikin ensimmäisellä kierroksella kaksi ensimmäistä kotiotteluaan, ei American Airlines Center ole helppo pelipaikka kenellekään. Pieniä kysymysmerkkejä aiheuttaa myös maalivahtipeli sekä puolustuksen tiiviys. Aleksandr Georgijev näytti väsymisen merkkejä runkosarjan loppupuolella, mutta peli parani ensimmäisen kierroksen edetessä. Toisaalta vastassa oli Connor Hellebuyck, joka yllättäen suli täysin Jets-maalilla. Avalanche on tehnyt peräti 5,6 maalia ottelua kohden pudotuspeleissä, mutta toisaalta päästettyjen maalien keskiarvo 3,0 on tähän mennessä sarjan korkein lukema toiselle kierrokselle edenneiden joukkueiden osalta.
Seuraa heitä
Wennström: Osittain hämärän peitossa olevista syistä Starsin "kärkihepat" yhteen ainoaan maaliin jääneen Roope Hintzin johdolla pelasivat tehollisesti erittäin keskinkertaisen sarjan, mutta tehot löytyivät isolla hauiksella kauempaa. Hintzillä riitti jonkinlaisesta vaisuudesta huolimatta paikkoja, mutta niistä ja kohtalaisista edistyneistä tilastoista huolimatta ruuti oli niin märkää, että ainakin suomalaiskatsomoissa alettiin epäillä Hintzin kärsivän pelaamista hidastavasta loukkaantumisesta. Jason Robertson keräsi viisi pistettä. Sarjan ykköshahmoksi nousi sen sijaan Wyatt Johnston, joka taiteili vähämaalisessa sarjassa seitsemän tehopistettä. Kausi on ollut Johnstonille todellinen läpimurto.
Logan Stankoven teki sarjassa vain kaksi pistettä, mutta oli useampien hyvien riistojen ja karvausten takuumiehenä. On kiinnostavaa, kuinka joukkueen nuori kaarti lyö nyt tosissaan itseään läpi, vaikka vanhemmillakin riittää vielä bensaa tankissa.
Onpa pelaajista nostettava esille myös Miro Heiskanen ja Christopher Tanev, jotka pelaavat omilla tyyleillään upeaa, paikoin vähäeleistä kiekkoa puolustuksessa. Kummankin roolia joukkueessa on vaikea korvata. Joukkueen onneksi myös Jake Oettinger lämpeni avaussarjassa vaisua runkosarjaa korkeammalle tasolle.
Westerlund: Avalanchesta ei voi puhua ilman MacKinnonin mainitsemista. Vaikka muut pelaajat iskivät enemmän maaleja ensimmäisellä kierroksella, on kanadalaishyökkääjä silti se yksilö, joka Starsin pitää pystyä pelaamaan pois. Samaan listaan kuuluu myös NHL:n ehdoton tähtipuolustaja Makar, joka pääsi ajoittain Jetsiä vastaan tekemään aivan mitä huvitti. Kaksikosta molemmilla on kasassa yhteensä yhdeksän tehopistettä, mikä on saman verran kuin Mikko Rantasella.
Syytä ei ole myöskään unohtaa suomalaistähtiä. Rantanen ja etenkin Lehkonen ovat näyttäneet olevansa isojen pelien miehiä. Lehkonen iski ensimmäisellä kierroksella peräti viisi täysosumaa – yhden per ottelu. Pudotuspelimaailmassa maaliputki on todella kovaa kauraa, sillä suomalaisista ainoastaan Esa Tikkanen on yltänyt parempaan, kun hän osui kuudessa peräkkäisessä pelissä keväällä 1990. Lehkonen oli joukkueensa toiseksi paras maalintekijä Jets-sarjassa ja Colorado-luotsi Jared Bednar ylisti Lehkosta useampaan kertaan sarjan aikana. Hän kutsui Lehkosta muun muassa yhdeksi sarjan aliarvostetuimmista pelaajista.
Kenttäpelaajien lisäksi kannattaa seurata Georgijevin otteita Avalanchen maalinsuulla. Venäläisvahti oli suurissa ongelmissa runkosarjan lopulla ja vielä Jets-sarjan avauskamppailussakin taakse upposi seitsemän maalia, mutta sen jälkeen napsahti neljä voittoisaa ottelua peräkkäin. Georgijev kasasi itsensä heikkojen otteluiden jälkeen, mutta kovimmalla mahdollisella tasollaan hän ei kuitenkaan ole. Avauskierroksella päästettyjen maalien keskiarvo oli 3,03 ja torjuntaprosentti tasan 90, mikä ei välttämättä riitä jatkossa. Justus Annusta tuskin kuitenkaan tullaan tolppien välissä näkemään, mutta siihenkin aukeaa sauma, jos edellä Georgijev murtuu.
Kovia suomalaispelaajia ja vauhtia
Wennström: Avalanchen esitys Jetsiä vastaan oli hieno. Kaikella kunnialla on kuitenkin sanottava, että myös Jets suli totaalisen heikkoon kokonaisesitykseen sillä vauhdilla, että lirinä ja loiske kuuluivat Suomeen asti.
Nyt samanlaista avoimien ovien sarjaa ei ole luvassa. Luotan Starsin alivoimaan, luotan ansapelaamiseen, luotan riittävään malttiin sekä riskittömään pelaamiseen. Avalanche saattaa säikäyttää nopeasti tulevassa avausottelussa, mutta Stars etenee konferenssifinaaleihin voitoin 4–2.
Westerlund: Ottelusarja ei tule olemaan Avalanchelle helppo, vaikka se veikin runkosarjassa kohtaamiset nimiinsä lukemin 3–1 ja rikkoi Starsin muutoin erittäin tiiviin alakerran. Jos Stars saa hiljennettyä joukkueen ykkösketjun, hankaloituu peli entisestään, mutta toisaalta ratkaisijoita on muissakin ketjuissa esimerkiksi Lehkosen muodossa. Maalintekokilpaan Avalanche ei pelkää lähteä, joten loppupeleissä se ratkaisee, kummalla on parempi maalivahti sekä paremmat tilastot erikoistilannepelaamisen osalta. Jos denveriläisnippu pystyy jatkamaan ensimmäisen kierroksen menoaan ja horjuttamaan Starsin vahvaa puolustusta, on sillä kaikki ainekset painella sarjasta jatkoon. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan.
