Liigan suuri talousselvitys | JYPillä ja TPS:llä ei ole lainkaan omaa rahaa

Samoin kuin terävin kärki, myös pohjasakka erottuu Liigan taloudenpidon saralla varsin selvästi. Kaikilla neljällä alakastin seuralla on omavaraisuuden tai riippumattomuuden suhteen eriasteisia ja luonteeltaan vaihtelevia ongelmia: yksi elää vielä löytämättömien omistajien kädestä suuhun, toinen on velkaantunut omistuksensa myyneelle miehelle ja kahdella ei käytännössä ole omaa pääomaa.

Yksi tekijä kuitenkin yhdistää Sportia, Jukureita, JYPiä ja TPS:aa: vaikeudet ovat muita seuroja selvästi syvempiä.

Kultakin seuralta on arvioitu vuonna 2022 päättyneeltä tilikaudelta julkaistu tilinpäätös, jotta analyysi on keskenään mahdollisimman vertailukelpoista. Suurin osa seuroista ei julkaisuhetkeen mennessä ole julkaissut keväällä 2023 päättyneen tilikauden lukujaan.

Epätietoisuus on käsinkosketeltavaa.

Kuva © Timo Savela

Ei kotka lennä aurinkoon

Urheilullisesti koko Liiga-taipaleensa kyntäneen Vaasan Sportin taloustilanteessa ei ole liiemmin kehumista. Liikevaihto jäi Liigan pienimmäksi ja selvästi alle viiden miljoonan euron haamurajan. 4,24 miljoonan vaihdosta käteen jäi liiketappiota 212 tuhatta euroa. Sport on merkinnyt Liiga-osinkonsa muutaman muun seuran tapaan erikseen rahoitustuottoihin, ja sillä lisättynä sekä rahoituskuluilla vähennettynä tilikauden tappioksi muodostui reilut 44 tuhatta euroa.

Sport on yhtiöittänyt kotihallinsa ravintolat omaksi tytäryhtiökseen, josta se omistaa 100 prosenttia. Ravintolayhtiön tilanteesta kerrotaan liki 29 tuhatta pakkasella oleva oma pääoma sekä 64 tuhatta euroa tappiollinen tilikauden tulos.

Tase on turpea, vuotuisen liikevaihdon luokkaa. Vastaavien puolella lainkaan erittelemättömiin aineettomiin hyödykkeisiin on kirjattu peräti 855 tuhannen potti, joka on hieman kasvanut viime vuodesta. Kassa on 291 tuhannen euron varoilla hyvässä kunnossa – etenkin edellisvuoden neljääntoista tuhanteen verrattuna.

Sportin omavaraisuusaste on liigaseuroista selvästi heikoin. Paksun taseen vastattavissa on peräti 3,82 miljoonaa euroa muiden rahaa. Otsikon "muut velat" alta löytyy pitkäaikaiselta ja lyhytaikaiselta puolelta yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa lainkaan erittelemätöntä velkaa.

Vastattavien puolelta selviää, että Sportiin on sijoitettu runsaasti. Vajaan sadan tuhannen osakepääoma on eri vaiheiden ja osakeantien myötä tuplautunut, minkä lisäksi Sportiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on 880 tuhatta euroa. Vanhan oy-lain mukaisessa ylikurssirahastossa on lisäksi 381 tuhatta euroa. Tällä selittyy myös pienen ja tappiollisen yhtiön verraten vähäinen pankkilainan määrä: tilikauden aikaisten lyhennysten jälkeen velkaa rahoituslaitoksille on vain vajaat sata tuhatta euroa.

Meneillään oleva Sportin osakeanti jää tuskin vuosikymmenen viimeiseksi.

Aiemmat laihat vuodet ovat painaneet kumulatiivisen tappion 1,36 miljoonaa pakkaselle. Koska Sport ei tuoreena Liiga-seurana ole voinut vedenpitävästi korottaa taseessaan Liiga-osakkeen arvoa, se on joutunut turvautumaan osakeantiin myös viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen. Aihetta onkin: oma pääoma on vain 59 tuhatta euroa, ja mikä merkillepantavinta, se on liki puolittunut talven 2021-2022 yli.

Sport ilmoittaa oman vapaan pääomansa, reilut puoli miljoonaa negatiivisen, olevan yhtä suuri kuin seuran jakokelpoinen pääoma. Tilikauden aikana maksetut Valtiokonttorin tuet pudottavat jakokelpoisen osuuden kuitenkin liki miljoonan euron verran miinusmerkkiseksi.

Ennen tuoreinta osakeantia Sportin omistus oli hyvin sirpaloitunut lähinnä pohjalaisille yksityishenkilöille. Koska kevään ankarat tyhjennysmyynnit eivät riittäneet kääntämään positiivista tulosta järin suureksi, anti jää tuskin vuosikymmenen viimeiseksi.

Kisamakkaran on syytä käydä kaupaksi niin Vaasassa kuin Mikkelissä.

Kuva © Timo Savela

Yhden miehen show

Jukurit kipusi runkosarjassa toiseksi, ja vaikka pudotuspeleissä lähtö tuli nopeaan, kausi oli taloudellisesti varsin mainio. Liikevaihto oli sarjan pienimpiin kuuluva 4,54 miljoonaa euroa, josta liikevoittoa jäi 436 tuhatta euroa. Tilikauden tulos ennen veroja on vähäisten rahoitustuottojen ja 84 tuhannen euron rahoituskulujen jälkeen 353 tuhatta euroa. Tuloksen käänsivät positiiviseksi valtionkonttorin kustannustuki ja sulkemiskorvaus, joita Jukurit sai tilikaudella yhteensä 604 tuhatta euroa.

Taseen loppusumma on 4,29 miljoonaa. Pysyvää vastaavaa on osakkeissa ja osuuksissa 2,78 miljoonaa, joista saman konsernin yrityksissä 103 tuhatta. Kassa on kunnossa: rahaa ja pankkisaamisia yhtiöllä on 348 tuhatta euroa.

Jukurien osakepääoma on huomattavan suuri, 805 tuhatta euroa. Omassa pääomassa on lisäksi arvonkorotusrahaston 215 tuhatta euroa, sijoitetun vapaan pääoman rahaston 298 tuhatta euroa sekä edellisten tilikautten kumulatiivinen tappio 1,05 miljoonaa. On epäselvää, minkä osakkeiden arvoa Jukurit on taseessaan korottanut – Liiga-osakkeensa se on hankkinut täysimääräiseen 1,8 miljoonan euron hintaan.

Kun SVOP-rahaston summaan lisätään tilikauden tulos ja vähennetään kumulatiivinen tappio, omaa vapaata pääomaa yhtiöllä on -400 tuhatta euroa. Vähentämällä tästä Valtiokonttorin tuet yhtiön jakokelpoiseksi omaksi pääomaksi muodostuu -1,0 miljoonaa euroa. Kaikista muista Liiga-seuroista poiketen Jukurit ei itse ollut halukas ilmoittamaan kumpaakaan näistä luvuista.

Jukurien taloudessa massiivisen suuri osansa on pitkäaikaisilla lainoilla, joita on myöntänyt ainakin hallituksen puheenjohtaja Heikki Viitikko. Tilinpäätöksessä vaihtovelkakirjalainaa on 1,69 miljoonaa, ja sen enimmäismäärä on 1,8 miljoonaa – Liiga-osakkeen viimeisimmän hinnan verran. Jukurit on myös kertonut maksaneensa Liiga-osakkeen Viitikon maksamalla velkarahalla. Velalla on kuuden prosentin kiinteä korko, ja sen laina-aika päättyy 31. lokakuuta 2029.

Jukurit on hyvin navakasti velkaantunut.

Tähän vaihtovelkakirjaan liittyy velkojan oikeus merkitä lainapääomaa ja sille kertynyttä korkoa vastaan Jukurien osakkeita 50 euron kappalehintaan. Osakkeita saa merkitä näin enintään 34 000 eli 1,7 miljoonan euron edestä. Vaihto-oikeus on voimassa niin kauan kuin lainapääomaa ja sen korkoa on Jukureilta maksamatta. Vaikka Viitikko myi oman osakeomistuksensa Jukureista, hänen roolinsa seurassa ei hälvene kohtakaan.

Kaikkiaan Jukurit on pantannut velkojen vakuudeksi osakkeita 1,84 miljoonan euron edestä. Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo on 2,30 miljoonaa. Lisäksi yhtiö on pantannut osamaksuvelkojen vakuudeksi kalustoa 219 tuhannen euron edestä. Tämän kaluston kirja-arvo on 244 tuhatta euroa. Kaiken kaikkiaan Jukurit on hyvin navakasti velkaantunut – vierasta pääomaa on liki kuusinkertaisesti omaan pääomaan nähden.

Jukurit on vuokrannut Mikkelin jäähallin ravintolatilat käyttöönsä, ja sillä on oikeus lunastaa toimitilojen hallintaan oikeuttavat halliyhtiön osakkeet. Osa vuokrasta tulkitaan osasuoritukseksi näiden tilojen lunastamiseen. Näitä pääomavuokria on maksettu nyt 116 tuhatta euroa ja niitä on jäljellä 467 tuhatta euroa. Maksettu osuus on aktivoitu taseeseen, lunastusvelkaa ei.

Jukurien taustayhtiö on pienen konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöinä siihen kuuluvat Kalevankankaan areena oy. sekä Kiinteistöosakeyhtiö Mikkelin Rahitie 1.

Uutta, vanhaa, lainattua – ja vielä vähän lisää lainattua

JYPin taustayhtiö pyörittää toimintakertomuksen mukaan lähinnä jääkiekko- ja ravintolaliiketoimintaa. Liikevaihto kipusi nipin napin yli kuuden miljoonan euron, ja liikevoitto nousi edellisvuoden pienen tappion jälkeen 367 tuhanteen euroon. Korko- ja rahoituskuluilla vähennettynä ja saadulla konserniavustuksella lisättynä tilikauden voitoksi muodostui 352 tuhatta euroa. Konserniavustuksen osuus tästä on 42 tuhatta euroa.

Taseessa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Koneen ja kalustojen arvo on pudonnut kahdella viidenneksellä vajaaseen 400 000 euroon, eikä pysyviin vastaaviin merkitty sijoitusvarallisuuskaan ole pysynyt ennallaan. 2,28 miljoonaan arvostettu salkku on alaskirjattu 1,88 miljoonaan. Aineettomat hyödykkeet, niin sanottu goodwill, on lisäksi alaskirjattu reilusta neljästä tuhannesta nollaan. Kummemmin erittelemättömiin muihin saamisiin on kirjattu yli puoli miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin, neljännesmiljoonan verran laskua on vastaavasti siirtosaamisissa.

JYPin kassa oli tilikauden päättyessä typötyhjä. Rahaa ja pankkisaamisia taseeseen oli merkittynä hieman reilut neljä tuhatta euroa. Yhtiön pääomasta omaksi on merkitty vaivainen kymmenys, ja sekin vähä on silkkoa sisältä.

Vastattavien puolella JYPillä on pikkuseurojen tapaisesti yli puolentoista miljoonan euron arvonkorotusrahasto. Lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on 189 tuhatta. Varsinainen pommi löytyy edelliskausien kumulatiivisen tuloksen tililtä, jossa seisoo yli kolme ja puoli miljoonaa euroa turskaa.

Hippoksen hornankattila kiehuu yli varojensa.

Kuva © @PabloCassoSport

Oman pääoman kääntävät JYPin ilmoittamissa luvuissa positiivisen merkkiseksi pääomalainat. Niitä JYPin taseessa on 1,86 miljoonaa euroa. Summa on edellisvuodesta muuttumaton. 

Muun muassa taloushallintoyhtiö Rantalaisen mukaan pääomalainoja ei tulisi merkitä osaksi omaa pääomaa. JYP kuitenkin toimii näin. Tietyin edellytyksin menettely on laillinen, mutta koska kyse on lainarahasta, kohdellaan sitä tässä analyysissä vertailukelpoisuussyistä vieraana pääomana. Tämä painaa JYPin oman pääoman liki 1,5 miljoonaa pakkaselle.

Vapaa oma pääoma on liitetietoihin kirjatun perusteella rumat 3,24 miljoonaa euroa negatiivinen. Laskiessaan jakokelpoisia varojaan JYP ei vähennä luvusta saamiaan valtiokonttorin sulkemiskorvauksia, jotka ovat pelkästään vuosi sitten päättyneen tilikauden osalta hieman vajaat puoli miljoonaa. Lisäksi laskelmassa vaikuttaa vähennetyn tilikauden voitto kahteen kertaan. Tavalliseen tapaan laskettuna, eli vähentämällä kumulatiivisesta tappiosta tilikauden voitto sekä saadut valtion tuet, luku olisi yli 3,7 miljoonaa euroa pakkasella.

Pitkäaikaista pankkilainoista JYP on maksanut takaisin nelisensataa tuhatta, mutta ottanut vastaavasti uutta lyhytaikaista pankkilainaa 160 tuhatta euroa. Lainaa rahoituslaitoksilta seuralla on kaiken kaikkiaan 755 tuhatta euroa. Muut velat, ostovelat ja siirtovelat ovat nekin lyhentyneet, mutta niitä on yhäti yli puolitoista miljoonaa.

JYP myi tilikauden aikana omistamansa Jyväskylän jäähalli oy:n osakkeet Jyväskylän kaupungilla, mutta kaupalla ei JYPin kertoman mukaan ollut vaikutusta tilikauden tulokseen. Taustalla on Hippos-hankkeen rakennuslupahakemukseen liittyvä kaupungin velvoite lunastaa kaikki jäähalliyhtiön osakkeet. Tästä seuraa, että JYP on jatkossa jäähallin aitioissa vuokralla.

Voiton sävelet kaukana urusta

Rahakkaat omistajat ja miljoonaluokan vuotuiset tappiot. TPS:n taloudellisen tilanteen pääkohdat ovat hyvässä yleisessä tiedossa. Tilinpäätöksestä selviää, että seura on tyystin veitsenterällä.

Kroonisesti tappiota tekevän firman tilannetta on paikattu aiemmin tekemällä lisämerkintöjä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, joka luetaan nimensä mukaisesti yhtiön omaksi pääomaksi. Vuosi aiemmin tuota rahastoa lihotettiin liki kahdella miljoonalla osakeannin kautta. Analysoitavalla, huhtikuussa 2022 päättyneellä tilikaudella rahoitus annettiin pääomalainoina, joiden takaisin saamisen ehdot ovat konkurssitilanteessa paremmat kuin SVOP-rahaston kautta.

Pääomalainan määrää korotettiin 500 tuhannesta 1,02 miljoonaan. Sen turvin laskelma yhtiön varojen riittävyydestä näyttää muodollisesti positiivista vajaan 37 tuhannen verran. Koska yhtiöön sijoitetut tai lainatut rahat ovat olleet kahtena viime vuonna pienemmät kuin yhtiön tekemät tappiot, TPS:n taloudellinen asema on todella heikko.

Merkillepantavaa on, että SVOP-rahastoon sijoitetut rahat vastaavat suuruusluokkaan nähden hyvin kumulatiivisen tappion määrää (11,9 miljoonaa vs. 11,8 miljoonaa).

Puolen miljoonan euron siirtoveloissa, mikä ei sinänsä ole TPS:n kokoiseksi yhtiöksi suuri summa, on eriteltynä maksamattomia palkkoja ja korvauksia, henkilösivukuluja ja lomapalkkavelkaa reilun 360 tuhannen euron edestä.

seura on tyystin veitsenterällä.

Koska jo oma pääoma on radikaalisti negatiivinen, on myös vapaa oma pääoma pakkasella. Sidotut erät pois lukien omaa pääomaa on -996 tuhatta, ja kustannustuella vähennettynä jakokelpoiset varat ovat 1,64 miljoonaa pakkasella.

TPS on osa seurayhteisön ympärille rakentunutta konsernia, joka omistaa kokonaan muun muassa Turkuhallin Palvelu Oy:n. Tämä yhtiö on maksanut emoyhtiö HC TPS:lle neljännesmiljoonan konserniavustuksen.

Johtopäätös on vastaansanomaton: mikäli Supercellissä rikastunut tutkapari Kodisoja–Paananen lakkaa harrastamasta urheiluliiketoiminnan rahoittamista, yhtiö on konkurssikypsä.

TPS:n tilanne vetää omatkin hiljaiseksi.

Kuva © Timo Savela

Muokattu 4.7.2023 klo 12.27: täsmennetty tulkintaa JYPin omasta pääomasta, samalla muokattu ingressiä ja leipätekstin alkua.