Dialogi: Jetsin kollektiivi lähtee pimentämään Avalanchen taikureita

NHL / Artikkeli
Mikko Rantasen (vas.) ja Nathan MacKinnonin otteet määrittävät pitkälti sen, pystyykö Avalanche kääntämään kelkkansa suunnan ja iskemään tarvittavat osumat.
Kuva © Jared Silber / NHLI via Getty Images
Alkukauden yksi suurimmista mestarisuosikeista, Colorado Avalanche, on vajonnut lähes pohjamutiin kauden tärkeimmällä hetkellä. Winnipeg Jets on samaan aikaan kääntänyt kurssinsa ja kanadalaisjoukkue on valmis iskemään suoraan Avalanchen heikkouksiin saavuttaakseen jatkopaikan.

Winnipeg Jets ja Colorado Avalanche kohtaavat yllättäen vasta ensimmäisen kerran pudotuspeleissä. Joukkueiden runkosarjakohtaamiset päättyivät kaikki kanadalaisten eduksi, ja edellinen kohtaaminen, josta on aikaa vain viikko, päättyi Avalanchen kotikaukalossa vieraiden 7–0-voittoon. Toissakauden Stanley Cup -mestarin nuoli osoittaa alaspäin, kun vastaavasti Jets on kääntänyt nuolensa päinvastaiseen suuntaan.

Jatkoajan toimittajat Lassi Seppä ja Jenna Westerlund pohtivat, kumpi joukkueista etenee otteluparista jatkoon ja nostavat esille seurattavia yksilöitä.

Jetsin oma pää pitää, mutta löytyvätkö hyökkäystehot?

Seppä: Jets pelasi vakuuttavasti läpi runkosarjan ja osoitti olevansa erityisesti rautaisessa kunnossa, mitä puolustamiseen tulee. Joukkue päästi yhdessä Florida Panthersin kanssa vähiten maaleja ottelua kohden − 2,41 osumaa. Maalivahdeista etenkin tähtitorjuja Connor Hellebuyck on ollut koko sarjan eliittiä, mutta myös kakkoskassari Laurent Brossoit on ollut mies paikallaan tolppien välissä omilla torjuntavuoroillaan.

Vanhan kiekkosanonnan mukaan otteluita voitetaan hyökkäämällä, mutta mestaruuksia puolustamalla. Tähän nojaten manitobalaisryhmä onkin oikealla jalalla liikkeellä. Jetsin ykköspakki Josh Morrissey sekä tymäkkä Brenden Dillon olivat runkosarjassa NHL:n kermaa, kun mitattiin tasakentällisin tehtyjen ja päästettyjen maalien erotusta. 

Jetsillä on etunaan myös se seikka, että joukkueen kärki on pysynyt pitkään samana. Mark Scheifele, Kyle Connor, Nikolaj Ehlers, Morrissey, Hellebuyck ja kumppanit tuntevat toistensa tekemiset läpikotaisin, mikä helpottaa esimerkin näyttämistä muulle ryhmälle. Gabriel Vilardin ja Alex Iafallon kaltaisten tärkeiden syvyyspelaajien lienee ollut helppo tulla sellaiseen koppiympäristöön, jossa vallitsevat selvät sävelet.

Winnipegiläisten yksi kompastuskivi saattaa olla ylivoimapeli, joka runkosarjassa oli NHL:n huonoimman kolmanneksen tietämillä noin 11 prosentin lukemallaan. Jetsillä on toki laatupelaajia, mutta esimerkiksi sarjan vastustajan ykköstykkien kaltaista taituruutta sen riveistä ei löydy. Jets oli myös runkosarjan mitassa keskitasoinen maalintekijäpoppoo.

Avalanche on parhaimmillaan pitelemätön, mutta pahimmillaan erittäin heikko

Westerlund: Avalanchen otteiden vaihteluväli on ennakkoon kärkijoukkueiksi kaavailluista todennäköisesti suurin. Parhaimmillaan joukkue viilettää yhdeksän ottelun voittoputkessa, mutta pahimmillaan se häviää kotonaan kauden tärkeimmillä hetkillä lukemin 0–7. Pudotuspeleissä otteiden on oltava tasaisen vahvoja, eikä joukkue voi aina luottaa siihen, että kyllä Nathan MacKinnon, Mikko Rantanen ja Cale Makar hoitavat. 

Denveriläiset tarvitsevat tukea myös ykkösnyrkin takaa, sillä vastaan asettuvalla Jetsillä on laaja hyökkäyskalusto. MacKinnon ja Rantanen voivat kyllä parhaimmillaan johtaa koko joukkuetta, iskiväthän he 140 ja 104 tehopistettä, mutta Jets-leirissä on varmasti katsottu videoita ja siellä osataan nollata muutamat yksittäiset pelaajat. 

Ongelmaksi muodostuvat myös puolustuspelaamisen varmuus sekä maalivahtipeli. Avalanche on päästänyt edellisessä kuudessa ottelussa 27 maalia, mikä on auttamatta aivan liian paljon. Aleksandr Georgijev on valahtanut maalivahtitilastoissa hyvinkin alas, sillä esimerkiksi 44 maalivahdilla on parempi torjuntaprosentti, kun katsotaan vaaralliselta alueelta tulleita laukauksia. Päästettyjen maalien keskiarvokin on yli kolme (3,02) ja torjuntaprosentti 89,66. Venäläisvahtia on peluutettu liikaa ja kuorma alkaa näkyä, juuri kauden tärkeimmällä hetkellä. Voikin siis olla, että jos Georgijev murtuu tai päästää taas taakseen liikaa maaleja, Justus Annunen voidaan asettaa tolppien väliin. Annunen torjuikin Avalanchelle voiton runkosarjan päätöskamppailussa Oilersia vastaan.

Avalanchella ei olisi varaa antaa siimaa, sillä vastassa on parhaalla torjuntaprosentilla yli 30 ottelua torjuneista operoiva Hellebuyck.

Keskinäisissä runkosarjakohtaamisissa Jets onnistui nollaamaan Avalanchen täysin. Tasaviisikoin Jets vei maalit nimiinsä 12–5 ja erikoistilanteetkin kääntyivät kanadalaisten hyväksi (ylivoima: 50,0 %–11,1 %, alivoima: 88,9 %–50,0 %). Jets on päästänyt runkosarjassa vähiten maaleja, joten Avalanchen on kaivettava esiin keinot, joilla se pystyy murtautumaan Hellebuyckin maalille ja iskemään tarvittavat kiekot sisään.

Ylivoima toki parhaimmillaan toimii hyvin, tuttu isojen maalien mies Artturi Lehkonen voi hyvinkin nousta jälleen esille pudotuspelivaiheessa ja joukkueessa on paljon yksilötaitoa sekä nälkää. Avalanche ei varmasti halua toisena keväänä putkeen hävitä ja pudota ensimmäisellä kierroksella. 

Seuraa heitä

Seppä: Jetsillä on heittää jokaiseen ketjuun taitavia ja maalintekokykyisiä pelaajia. Aivan ydinryhmän takaa löytyvät joukkueen menestyksen kannalta olennaiset yksilöt. Kakkos- ja kolmosketjujen keskushyökkääjät Sean Monahan ja Adam Lowry vastaavat tekemisellään siitä, kuinka leveä Jetsin arsenaali lopulta on. Monahan pelasi jo Calgary Flamesissa hyvin hyökkäyssuuntaan, ja Lowry on tehnyt Jetsissä jo hyvän tovin tuttua kovaa työtään.

Olisi verrattaen helppoa pudotella jokaisesta joukkueesta ykkösylivoiman kanuunat seurattavien listalle, mutta Jetsin kaltaisen tiiviin ryhmän onnistumisen kannalta on merkityksellistä, miten aivan jokainen viisikko pystyy vastaamaan vastustajan kentälle heittämille pelureille.

Westerlund: On ilmiselvää, että Avalanche-leirissä katseet kääntyvät joukkueen ykkösketjuun. MacKinnon oli koko runkosarjan pistepörssin toinen ja häneltä on nähty useita jopa neljän tehopisteen iltoja, Rantanen säestää hyvin vierellä, vaikka otteet eivät olekaan olleet terävimmillään pienen loukkaantumisen jälkeen. Puolustuspäässä tahtipuikkoa heiluttaa Makar, joka pystyy nousemaan vaikka yksin hyökkäysalueelle sekä antamaan oivaltavia avaussyöttöjä. Ei myöskään pidä unohtaa Lehkosta, joka on aiemminkin noussut esille tärkeissä otteluissa, kun hän on iskenyt voittomaaleja aina Stanley Cupin finaaleissa saakka.

Huomio kiinnittyy myös siirtotakarajalla Denveriin siirtyneeseen Casey Mittelstadtiin. Hänen ei odotettu olevan supertähti, mutta enemmän pisteitä ja parempia otteita toivottiin. Mittelstadt istutettiin Rantasenkin viereen, mutta peli ei ole lähtenyt missään vaiheessa kunnolla rullaamaan. Aikaa ei ole kovin paljoa hukattavaksi, vaan osumia tai hyviä alustuksia kaivataan heti ensimmäisistä otteluista lähtien.

Riittävätkö Avalanchen tähtiyksilöt?

Westerlund: Moni asia puoltaa sitä, että Avalanche lähtee laulukuoroon viime kevään tapaan jo ensimmäisellä kierroksella. Joukkueessa on kuitenkin tarvittavat palaset ja yksilöt tarvittavien osumien tekoon. Jos denveriläisnippu pystyy murtautumaan maalille ja horjuttamaan sekä Jetsin puolustusta että erittäin vahvaa maalivahtipeliä, on sillä kaikki ainekset painella sarjasta jatkoon. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan.

Seppä: Jets hyötyy ehdottomasti siitä, että Avalanchen suuruuden kirkkaimmat päivät ovat tällä haavaa takana, ja joukkue kipuilee murroksessa. Avalanchen kärkiosaamisen vyöry on vertaansa vailla, mutta oikeastaan kaksi kolmasosaa joukkueen materiaalista heittää ilmoille enemmän kysymys- kuin huutomerkkejä. Mikäli Jets pystyy valjastamaan useamman kuin yhden ketjun jatkuvaan tuloksentekoon ja pitää lisäksi runkosarjasta tutun vankan puolustuksensa pystyssä, menee kanadalaisryhmä toiselle kierrokselle.

» Lähetä palautetta toimitukselle